Viiankiaavan Natura 2000 -alue muodostuu laajoista aapasuokokonaisuuksista sekä pienemmistä keidassoista ja piensuo-osuuksista. Petäjäsaaret sekä alueen laajin metsäalue Särkikoskenmaa tuovat vaihtelua laajaan aapasuoalueeseen. Viiankiaapa kuuluu Kemijoen päävesistöalueeseen ja siinä Kitisen alueeseen. Alueen vesistöt ovat Viiankijärvi, Kokkolampi, Pikku Moskujärvi, Sakattilammit sekä Viiankilammit. Viiankiaavan Natura-alue rajautuu idässä Ylijokeen ja muualla pääosin metsätalousmaihin.
Viiankiaapa kuuluu Lapin vihreäkivivyöhykkeeseen eli Keski-Lapin liuskealueeseen, jolle tunnusomaisia ovat vulkaaniset eli tulivuoriperäiset kivet. Yleensä vulkaanisten alueiden suot ovat rehevämpiä kuin happamien graniittialueiden suot.
Viiankiaavan soidensuojelualue muodostuu useasta aapasuokokonaisuudesta. Alueella on lisäksi keidassuo nimeltään Tirroaapa sekä aapasuohon kuulumattomia lettoja, puustoisia soita ja piensoita. Yli puolet alueesta on avoimia, pääosin keskiravinteisia nevoja. Alueesta 7 % on lettoja. Heinäaavan alueella on yhdeksän lähteikköä ja lähdesuota, joiden lajistoon kuuluvat mm. lettorikko (Saxifraga hirculus), pohjan- ja sirppihuurresammalet (Palustriella decipiens, P. falcata) ja mustapääsammal (Catoscopium nigritum). Vajaa neljännes alueesta on puustoisia soita eli korpia ja rämeitä.
Viiankiaavan soidensuojelualueella on luonnonmetsiä ja harjumetsiä 830 hehtaaria. Alueella on tehty 1900-luvun alkupuolella harsintahakkuita ja lähes puolessa luonnonmetsistä puusto onkin alle 150-vuotiasta.
Viiankiaavan soidensuojelualueella on useita uhanalaisia sara- ja sammallajeja. Lajistoltaan arvokkaimpia alueita ovat Heinäaapa ja Viiankijärven ympäristö. Lue lisää (pdf, 1,16 Mt, julkaisut.metsa.fi).
Viiankiaavan soidensuojelualueella on tavattu yhteensä 90 eri lintulajia, joista 21 on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Näistä yksi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, kuusi vaarantuneeksi ja 14 silmälläpidettäväksi. 23 lintualajia on Suomen kansainvälisiä vastuulajeja.
