Vätsärin reitit

Rannalla seisovan retkeijän sivukuva usvaista järveä ja sen vaalean harmaata vettä vasten. Naisella on rinkka selässään ja hän katsoo alaspäin käsissään olevaan kameraan.

Vätsäri on lukemattomien järvien maa. Kuva: Kirsi Ukkonen / Metsähallitus.

Kaksi vaeltajaa rinkat selässään ohittamassa oletettavasti vanhaa muurahaiskekoa, joka on täynna puolukanvarpuja.

Hylätty muurahaiskeko kasvaa jo puolukanvarpuja. Kuva: Kirsi Ukkonen / Metsähallitus.

Retkeilijä sadevarusteet päällään kiipeämässä harmaita puisia portaita ylitse rautalanka-aidan. Portaiden vieressä on kyltti, jossa on leijonavaakuna ja alla lukee

Valtakunnan rajalla on verkkoaita, jonka ylitse kiivetään portaita. Kuva: Kirsi Ukkonen / Metsähallitus.

Järven rannalla oleviin puihin on naruin kiinnitetty riippumattoja sade- ja sääskisuojineen.

Riippumatto on hyvä yösija kivisessä maastossa, jossa on vankkoja puita. Kuva: Kirsi Ukkonen / Metsähallitus.

Nainen istuu rinkkojen keskellä ja katsoo sivulleen maisemaa, samalla hän syö jotain. Takana heinäinen suo, joka päättyy tiheään metsään.

Välillä on hyvä levähtää ja vain kuunnella ja katsoa ympärilleen. Kuva: Kirsi Ukkonen / Metsähallitus.

Ruokatauko veden äärellä, kaksi retkeilijää rinkkojen, kaasukeittimen ja pussin vieressä maassa istumassa.

Leppoisa evästauko. Kuva: Kirsi Ukkonen / Metsähallitus.

Harmaat kaksi leveää puista lankkua vie yli ruskean ja keltaisen värisen suon. Puita kasvaa suolla harvassa ja suon takana näkyy metsänraja, edessä polun merkkitolppa.

Nellimön uittorännin polulla on paikoin pitkokset. Kuva: Maarit Puhakka.

Puinen hirsirakennelma, joka on edestä avoin ja seinien vieressä kiertää istuinrahit. Tulisija on rakennuksen edessä ja sen toisella puolella on vielä istuinrahi.

Uittorännin laavulle mahtuu useampi makkaranpaistaja. Kuva: Maarit Puhakka.

Mies vetää kanottia perässään kuivalla maalla, takan siintää järvi.

Kuva: Tapio Tynys.

Retkeilyreitit ja polut

Retkeilijä korkealla porrastasanteella molemmat kädet ylhäällä hymyillen. Portaat ylittävät rautalanka-aidan, ympärillä on metsää. Valtioiden välillä olevat aitarakennelmat voidaan ylittää portailla.

Piilolan polku, yhdistää norjalaisen Ylä-Paatsjoen kansallispuiston ja Vätsärin erämaa-alueen. Reitin pohjoinen lähtöpiste on Sortbryststjern-nimisen järven rannalla Ylä-Paatsjoen kansallispuiston koillisosassa. Reitin eteläinen lähtöpiste on Kessintien varressa Vätsärin erämaa-alueen eteläosassa. Piilolan polku on upea erämaareitti, joka halkoo mäntyvaltaisia kivikkoisia kankaita. Suot, järvet ja pienet joet tuovat maisemaan vaihtelevuutta. Piilolan polku on erämaisuutensa vuoksi niin vaativa, ettei se sovellu aloitteleville retkeilijöille. Reitillä on niukasti maastorakenteita kuten siltoja ja pitkospuita, ja useimmat joet on ylitettävä kahlaten tai kivien päältä. Piilolan polku on otettu käyttöön kesäkuussa 2009. Reitti seurailee osin vanhaa reitistöä ja vakiintuneita kulku-uria, mutta uuden reittilinjauksen kohdalla polku on vasta muodostumassa.

Nellimin uittorännin polku

Nellimin uittorännin polku, 3 km / suunta

Sulan maan aikaan, kulkuaika 1-2 h
Luontopolku sota- ja savottahistoriasta kiinnostuneille.

Edessä lahoava puinen pitkä rännirakennelma, joka kulkee kuivalla maalla, virtaavan kivisen joen vieressä.

Lähtöpiste: Nellimin kylältä Virtaniemen suuntaan noin 8 km oleva Keskimöjärven metsäautotien varressa oleva pysäköintialue.
Koordinaatit: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68.8625’ lon: 28.4471’ ETRS-TM35FIN P: 7639699 I 558230

Polku vie historialliselle Rautaportille ja sen lukuisille sota-ajan jäänteille. Reitillä on opastetauluja Rautaportin alueen sotahistoriasta ja Inarin savotta-ajasta. Reitillä ei ole talvikunnossapitoa.
Lähtöpiste

Retkeilyrakenteet
Puolilaavu, tulentekopaikka, puuliiteri ja kuivakäymälä. Reitin varrella opastustauluja ja pitkospuut kosteikko-osuuksilla. Pysäköintialueella on kuivakäymälä.

Kapea lahti, jonka molemmilla puolilla jyrkkä kallioseinämä, lahden perä kasvaa heinää.

Nähtävää
Uittoränni, Rautaportti, sotahistorialliset kohteet.
Rautaportti on Nellimjärvestä kohti pohjoista työntyvä kapea lahti, joka on muodostunut peruskallion repeämään. Lahtea reunustavat molemmin puolin jyrkät kallioseinät. Reitillä on nähtävissä toisen maailmansodan aikaisia konekivääripesäkkeitä.

Metsää ja lähikuvassa mänty, jonka runkoon on maalattu oranssi ympyrä. Reittikuvaus

Reittimerkintä: oranssi maalimerkki puissa ja ruskeat puutolpat
Reitin alkupäässä sijaitsee uittoränni Keskimöjärvestä Nellimjärveen, rännin läheisyydessä on puolilaavu ja tulentekopaikka. Nellimin pysäköintialueelta on matkaa uittorännille 4oo metriä. Polku kulkee suurimmaksi osaksi kangasmetsässä sekä osan matkaa Nellimjärven rantaa pitkin. Matkalla on joitakin kosteikkoja, joissa on pitkospuut ylitystä helpottamassa. Reitin toisesta päästä lähtee pisto Rautaportille, missä jylhäpiirteiset kallioseinämät nousevat jopa 15 metrin korkeuteen. Viimeinen opastustaulu sijaitsee aivan Nellimintiellä asti, Paksuvuonon kohdalla.

Huomioitavaa
Reitti on paikoin juurakkoinen ja kivinen.

Nellimön uittoränni ja silta ovat huonossa kunnossa, eikä niitä voi käyttää turvallisesti. Museovirasto suosittelee, että Nellimin uittoränniä ei käytetä kanoottien kuljettamiseen. Pyydämme kaikkia noudattamaan tätä suositusta ja valitsemaan vaihtoehtoisia reittejä.

Nellimin uittorännille johtaa vajaan kolmen kilometrin mittainen merkitty polku (retkikartta.fi).
Polun toinen päätepiste on Nellimistä Virtaniemeen vievän tien varrella noin neljän kilometrin päässä Nellimin kylästä.

Hiihtoreitit

Nellimin alueella voi hiihtää vapaasti omia reittejään. Paikallisten kelkkauria voi hyödyntää etenemisessä. Nellimin kylällä on kolmen kilometrin mittainen valaistu kuntolatu.

Muita retkivinkkejä

Vätsärin pohjoisrajalle tulee Kirakkajärveltä Pakanajoen kämpälle 14 km:n mittainen merkitty reitti. Pakanajoelta tai Jankkilasta, kuten vanhaa metsänvartijantilaa myös nimitetään, polku kääntyy takaisin pohjoiseen ja päätyy Näätämöön. Myös Jankkila - Näätämö-osuus on noin 14 km:n mittainen. Pakanajoella olevaa vuokrakämppää voi varata Lomarenkaan (lomarengas.fi) kautta.

Vesi- ja melontareitit

Inarijärvi soveltuu erinomaisesti veneilyyn. Venesatamia on Inarissa, Veskoniemessä ja Nellimissä. Veneenlaskuluiskia on useita. Väylät on merkitty ja Inarijärven veneilykartta helpottaa liikkumista. Inarijärvellä liikkumisessa on huomioitava, että ollaan arktisella suurjärvellä ja sää saattaa vaihdella nopeasti ja suuren selät ovat joskus jopa myrskyisiä.
Pohjois-Inarin melontareitti kulkee Inarilta tai Nitsijärveltä Suolisvuonon kautta Suolisjärvelle. Nitsijärveltä lähdettäessä on vetotaivalyhteys Kallovuonoon ja siitä edelleen Partakkoon. Reitin varrella on useita vetotaipaleita, joiden kunto vaihtelee.
- Palvelut: Reitin varrella on autiotupa Suolistaipaleessa, sekä vuokratupa Kettuniemessä. Leirintäalue löytyy reitin varrella Partakosta.
Inarijärveä on esitelty melojille reitit -osíossa, sieltä löydät myös kuvauksen Partakosta lähtevästä reittiehdotelmasta.
Nellimin uittorännin vesistöreitti

Moottorikelkkailureitit ja -urat

Moottorikelkkailu-uria on Nuorgam - Näätämö - Sevettijärvi - Nellim - Ivalo - Inari-välillä.
Nellimin kylästä lähtee moottorikelkkailu-ura Ivaloon ja Vätsärin erämaa-alueen halki Nitsijärvelle ja Sevettijärvelle. Lisätiedot ja luvat saa Ylä-Lapin luontokeskus Siidasta.
Muotkavaara on suosittu moottorikelkkaretkikohde. Muotkavaaraan pääsee tutustumaan ainoastaan opastetuilla moottorikelkkasafareilla, sillä se sijaitsee rajavyöhykkeellä.

Moottorikelkkailu - Metsähallituksen uraluvat

Pdf 812 kt, (julkaisut.metsa.fi)