Pohjois-Lappi
Inari
Pinta-ala 1573 km², perustettu 1991
Vätsärin erämaan hiljaisuus ja luonnontilaisuus mykistää. Siellä jos missään voi kokea todellisen erämaan. Vätsäriin kuuluvat Inarijärven itäosat karuine rantoineen ja lukemattomine saarineen sekä Norjan ja Venäjän rajojen väliin jäävä vesistöjen rikkoma laaja metsäalue. Vätsärin erämaa-alue on osa suomalais-norjalais-venäläistä suojelualuekokonaisuutta, Pasvik-Inari Trilateral Parkia (pasvik-inari.net). Pasvik-Inari yhteistyö on saanut EUROPARC:in Transboundary Parks -sertifikaatin osoituksena laadukkaasta valtioiden rajat ylittävästä luonnonsuojelu-yhteistyöstä.
Vätsärin syrjäinen sijainti Sevettijärven kolttakylästä etelään, Ison Inarin takana, Norjan ja Venäjän rajoja vasten ja tiettömien taipaleiden takana varmistaa, ettei erämaan rauha ainakaan massaturismin takia tule koskaan häiriintymään.
Vätsäri on luonnoltaan karu ja kivinen mäntymetsien, soiden ja vesien mosaiikki. Erämaan koillisosa, varsinainen Vätsärin ylänkö, kohoaa puuttomaksi tunturiselänteeksi. Alueen tunturikoivikot tuhoutuivat 1960-luvulla tunturimittarin toukkien syötyä puut lehdettömiksi, mikä lisäsi alueen karuutta entisestään. Retkeilijän kannalta erämaa on vaativa vaikeakulkuisuutensa vuoksi. Sen louhikkoihin ja lampien labyrintteihin ei kokemattoman kulkijan kannata lähteä. Pääasiassa retkeilijät liikkuvat Inarijärvellä, joka on suosittu kalastusalue. Luonnontilaisia kala-apajia löytyy kuitenkin myös Vätsärin erämaajärvistä. Alueen läpi kulkee kaksi moottorikelkkailu-uraa Sevettijärvelle, toinen Ivalosta ja toinen Nellimistä. Kävellen luonnolliset reitit erämaahan tulevat pohjoisesta Jankkilan ja etelästä Kessin kautta.
Vätsärin erämaassa on luontaiselinkeinoihin perustuva asutus jatkunut ikimuistoisista ajoista aina näihin päiviin saakka. Inarijärven vuonojen perukoissa on joitakin erämaataloja, joissa elämänmuoto ja elinkeinot ovat säilyneet lähes muuttumattomina.
