Kansallispuistossa saa pyöräillä kaikilla maastoon merkityillä reiteillä lukuun ottamatta Kiilopään huipulle menevää reittiä.
Maastoon merkittyjen reittien lisäksi pyöräily on sallittu muutamalla maastoon merkitsemättömällä uralla.
Talvella pyöräily on sallittu kaikkialla, paitsi huolletuilla laduilla. Saariselkä-Kiilopään alueella on talvisin olosuhteista riippuen noin 50-80 kilometriä huollettuja talvipolkuja, joista osa on tarkoitettu vain pyöräilyyn.
Maastopyöräilijän etiketti kansallispuistoon
Tarkistitko säännöt?
Poljet luonnonsuojelualueelle. Ota selvää kansallispuiston rajoituksista kunkin kohteen ohjeet ja säännöt -sivuilta osoitteessa Luontoon.fi. Jokaisenoikeuksia on rajoitettu kansallispuistossa.
Pysythän reitillä
Kansallispuistossa saat polkea pyöräilyyn merkityillä reiteillä, tarkista pyöräilyyn sallitut reitit kunkin kohteen reitit-sivulta osoitteessa Luontoon.fi. Nautiskele vaihtelevista reiteistä ja rullaile alamäet rauhassa. Kun pysyt reitillä, ympäröivä luonto välttyy kulumiselta.
Kilauta ja hidasta!
Äänimerkillä kiinnität muiden huomion ja ilmoitat samalla kohteliaasti lähestymisestäsi. Hidastamalla teet kohtaamisista positiivisempia ja turvallisempia. Reitit kuuluvat kaikille - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä.
Maastopyöräilijän etiketti kansallispuistoon.
Maastopyöräilyreittien lähtöpisteet
Saariselän lähtöportti, Lutontie 10-12, Saariselkä (Inari). Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0989' ja lon: 27° 25.6173
Saariselän Neste, Kiveliöntie 7, 99830 Saariselkä. Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.3607' lon: 27° 24.5068'
Kiilopään lähtöportti, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä. Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299'
Kakslauttanen E75-tien varrella, Ivalontie 11753, Sodankylä. Koordinaatit Kakslauttanen: WGS84 lat: 68° 20.1164' lon: 27° 19.9753'
Maastopyöräilyreitit
1. Kaunispään OFB, 6 km, ympyräreitti
Kaunispään reitiltä on hyvä aloittaa tutustuminen Saariselän maisemiin ja maastoihin. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo - vaativa.
Ajoaika: 0,5–1 h.
Suositeltu ajosuunta: myötä- ja vastapäivään.
Lähtöpiste
Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m
Nähtävää
Kaunispään huippu, josta aukeavat huikeat näkymät joka suuntaan. Kaunispään huipulla sijaitsee puinen näkötorni. Torni on vanhan kolmiomittaustornin näköisversio.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 1. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki (outdooractive.fi).
Reitti alkaa Saariselän reittien lähtöpisteeltä. Ensimmäinen osuus kohti Kaunispäätä kuljetaan sorapintaista latupohjaa, ja juuri ennen Kullanhuuhtojantien ylittävää latusiltaa poiketaan oikoreittiä vasemmalle. Pyörätietä seurataan ohi liikenneympyrän.
Liikenneympyrän jälkeen Kaunispään huipulle voi lähteä nousemaan vastapäivään lyhyempää, keskimäärin jyrkempää, mutta teknisesti helpompaa reittiä Vaeltajantien kevyenliikenteenväylää pitkin. Vaihtoinen reitti kulkee myötäpäivään pidempää ja loivempaa, mutta vaativampaa reittiä hieman kauempaa Suopunkitien pyörätietä pitkin.
Mikäli reitti kuljetaan myötäpäivään, jatketaan Suopunkitien pyörätietä ohi Vasan, Vuonelon ja Vuorsan risteysten, ja käännytään pyörätietä vasemmalle ylämäkeen. Pyörätie vie kulkijan Koivutielle, joka päättyy Etelärinteentielle. Reitti jatkuu suoraan Koivutieltä yli Etelärinteentien polkuosuudelle.
Paluureitille lähdetään Ylämajantietä alamäkeen. Reitti jatkuu Etelärinteentieltä Kuusitielle, joka muuttuu Havutieksi. Havutietä mennään päähän saakka, ja käännytään oikealle Vaeltajantielle.
Mikäli reitti kierretään vastapäivään, lähdetään nousuun jo Vaeltajantietä pitkin. Tätä pyörätietä seurataan Havutielle asti, jota käännytään ylämäkeen. Havutie muuttuu Kuusitieksi, ja päättyy Etelärinteentielle, jota käännytään oikealle. Etelärinteentien päästä alkaa Ylämajanpolku, jota seurataan huipulle saakka.
Paluureitti lähtee heti aluksi vaativaa polkua alamäkeen. Polkuosuus päättyy tielle ja reitti jatkuu suoraan Etelärinteentien ylitse alamäkeen Koivutielle. Koivutien päästä reitti jatkuu pyörätietä Suopunkitien pyörätielle, josta käännytään oikealle. Pyörätie jatkuu alas Saariseläntien pyörätielle, josta käännytään vasemmalle, ja saavutaan tuloreitille. Paluu tapahtuu samaa reittiä kuin tultaessa.
Huomioitavaa
Reitti soveltuu hyvin myös gravel-pyörille, mutta polkuosuus lähellä Kaunispään huippua on gravel-pyörille erittäin vaativa.
Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Käytä äänimerkkiä ja hidasta, noudata maastopyöräilijän etikettiä, jotta kohtaamiset ovat positiivisempia ja turvallisempia.
2. Moitakuru, 27 km (13 km), ympyräreitti
Moitakurun reitti on hyvä valinta aloittelevalle maastopyöräilijälle. Palo-ojalta voi oikaista helposti paluureitille, jolloin reitti lyhenee noin puoleen. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo – keskivaativa.
Ajoaika 2–4 h.
Suositeltu ajosuunta: myötäpäivään.
Lähtöpiste
Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m.
Retkeilyrakenteet
Palo-ojan kota sekä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri kodan läheisyydessä, Moitakurun päivätupa sekä Luttotupa ja tulentekopaikat, käymälät ja liiterit tupien läheisyydessä.
Nähtävää
Kaunispään huippu, josta aukeavat huikeat näkymät joka suuntaan. Kaunispään huipulla sijaitsee näkötorni. Torni on vanhan kolmiomittaustornin näköisversio.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 2. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki (outdooractive.fi).
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi)
Reitti alkaa Saariselän lähtöpisteeltä. Aluksi noustaan Kaunispään huipulle. Huipulta lähdetään laskeutumaan itään kohti Palo-ojan kotaa pitkin hyväpintaista keskivaativaa latupohjaa. Tämä kolmen kilometrin mittainen alamäki on nautinnollinen kokonaisuus.
Mikäli tässä vaiheessa reitti tuntuukin liian haastavalta, niin Kaunispään laskun jälkeen on mahdollista laskeutua Luttojoen varteen, ja palata takaisin Saariselälle. Reitin kokonaispituudeksi tulee noin 13 km.
Pitkän Kaunispään laskun jälkeen alkaakin toinen pitkä, mutta suhteellisen loiva nousu lähelle Palopään huippua. Lasku Palopään laidalta Moitakuruun on paikoin vaativa ja kivikkoinen. Moitakurun tuvalta reitti kulkee sorapintaista latupohjaa ohitse koiratarhan aina Kuukkelilammentielle, jossa käännytään oikealle kohti etelää.
Moitakurulta reitti on laskuvoittoinen aina Luttotuvalle asti. Luttotuvalta jatketaan helppokulkuista sorapintaista reittiä Luttojokea seuraten. Ennen Saariselän lähtöpisteelle paluuta reitti kulkee läpi laskettelukeskuksen.
Huomioitavaa
Reittiosuus Kaunispäältä Palopään kautta Moitakurulle on gravel-pyörille vaativa, paikoin erittäin vaativa. Reittiosuus Moitakurulta Luttotuvan kautta Saariselälle soveltuu hyvin myös gravel-pyörille.
Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Käytä äänimerkkiä ja hidasta, noudata maastopyöräilijän etikettiä, jotta kohtaamiset ovat positiivisempia ja turvallisempia.
3. Iisakkipää panoraama, 11 (13) km, ympyräreitti
Alun nousu Aurorakurun kautta Iisakkipään ja Vahtamapään kylkeen on paikoin vaativa, mutta maisemat palkitsevat nousijan. Ajettavissa lumettomana aikana. Helppo – keskivaativa.
Ajoaika: 0,5–1 h.
Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.
Lähtöpiste
Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m.
Retkeilyrakenteet
Aurora päivätupa ja Prospektorin kaivoskämppä sekä tulentekopaikat, käymälät ja liiterit tupien läheisyydessä.
Nähtävää
Prospektorin museokaivos.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 3.
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi)
Reitti alkaa Saariselän lähtöpisteeltä, josta pudottaudutaan sorastettua Aurorapolkua alas Luttojoen sillalle. Sillalta seuraa tiukka nousu ylös Ristikurun reunalle. Reitti jatkuu Ristikurun kautta Iisakkipään ja Vahtamapään kylkeen. Nousu on paikoin vaativa, mutta maisemat palkitsevat. Reitin varrelta on mahdollista käydä noin kilometrin mittainen pisto Iisakkipään huipulle (2 km edestakaisin).
Vahtamapään reilun kilometrin pituisen kivikkoisen laskun jälkeen saavutaan Hirvaskurun risteykseen, josta reitti kääntyy oikealle kohti Laanilaa ja takaisin Saariselälle. Hirvaskurun risteyksestä Saariselälle reitti on leveää ja helppokulkuista latupohjaa.
Huomioitavaa
Reittiosuus Saariselältä Iisakkipään ja Vahtamapään kyljen kautta on gravel-pyörille erittäin vaativa, paikoin vain vaativa. Reittiosuus Hirvaskurun risteyksestä Prospektorin kaivoksen ja Laanilan kautta takaisin Saariselälle on gravel-pyörille helppo.
Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Käytä äänimerkkiä ja hidasta, noudata maastopyöräilijän etikettiä, jotta kohtaamiset ovat positiivisempia ja turvallisempia.
4. Vellinsärpimä, 31 km, ympyräreitti
Vellinsärpimän kierros koostuu oikeista lajinomaisista maastopyöräilyreiteistä. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Vaativa.
Ajoaika: 3–5 h.
Suositeltu kulkusuunta: vastapäivään.
Lähtöpiste
Saariselän lähtöportti (retkikartta.fi), Lutontie 12, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.0985' lon: 27° 25.6142', ETRS-TM35FIN P: 7589563m I: 517523m.
Retkeilyrakenteet
Aurora päivätupa, Rumakurun uusi päivätupa, Rumakurun vanha päivätupa, Taajoslaavu ja Vellinsärpimä päivätupa. Tupien ja laavun läheisyydessä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri.
Nähtävää
Rumakurun suojellut uusi ja vanha päivätupa, Rumakuru.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla neljä.
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi)
Reitti alkaa Saariselän lähtöpisteeltä. Aluksi kuljetaan Aurorapolkua ja sieltä Iisakkipään ja Rumakurun opasteita seuraten, Vahtamapään laitaa pitkin Hirvaskurun risteykseen. Hirvaskurun risteyksestä on tarjolla helppoa ja vauhdikasta alamäkipainotteista sorapolkua Rumakurulle.
Vanhalta Rumakurun päivätuvalta jatketaan reittiä vielä 1,4 km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle kohti Taajoslaavua. Polkuosuus Taajoslaavulle on vaativaa, ja reitin vaativuus lisääntyy loppua kohden. Taajoslaavulta matka jatkuu suoraan pohjoiseen nousten hitaasti kohti Vellinsärpimää. Polkuosuus on paikoin erittäin haastava.
Vellinsäripimältä reitti kääntyy oikealle pohjoiseen kohti Luttojoen vartta. Viimeinen osuus takaisin Saariselän lähtöpisteeseen pitkin Luttojokivartta on helppoa sorapintaista polkua.
Huomioitavaa
Reittiosuus Taajoslaavun ja Vellinsärpimän kautta ei sovellu gravel-pyörille.
Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Käytä äänimerkkiä ja hidasta, noudata maastopyöräilijän etikettiä, jotta kohtaamiset ovat positiivisempia ja turvallisempia.
5. Rumakuru Gravel, 25 km, ympyräreitti
Koko matkalta sorastettu leveä ura tekee reitistä teknisyydeltään pääosin helpon. Luulammelta Kiilopäälle mentäessä reitin ensimmäinen kilometri on erittäin jyrkkää nousua ja lasku Kiilopäälle pitkä ja teknisesti helppo. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo – vaativa.
Ajoaika: 3–5 h.
Suositeltu kulkusuunta: myötäpäivään.
Lähtöpiste
Kiilopään lähtöportti, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m.
Retkeilyrakenteet
Rönkönlammmen tulistelutupa, Prospektorin kaivoskämppä, suojellut Rumakurun päivätupa ja Rumakurun vanha päivätupa sekä Luulammen päivätupa. Tupien läheisyydessä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri.
Nähtävää
Rumakurun suojellut uusi ja vanha päivätupa, Rumakuru, Prospektorin museokaivos.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla viisi. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki (outdooractive.fi).
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi)
Reitti alkaa Kiilopään lähtöportilta. Reitille voi lähteä myös Laanilasta, Savottakahvilan vierestä. Kiilopäältä suunnataan pohjoiseen ylitse Kiilo-ojan, jonka jälkeen kaarretaan latuvaloja seuraten vasemmalle Kiilo-ojan suuntaisesti. Reitin sorastus alkaa pian, jonka jälkeen sorastettua reittiä on helppo seurata itään Kakslauttasen suuntaan. Reilun kolmen kilometrin jälkeen tullaan Saariselän runkoreitin risteykseen, josta reitti kääntyy poroaidan lävitse oikealle kohti Laanilaa ja Saariselkää. Reitti jatkuu sorastettuna helppona reittinä, kumpuillen vaihtelevassa maastossa.
Laanilan Savottakahvilan jälkeen ajetaan alikulkusillan läpi, ja pian sen jälkeen seuraavasta risteyksestä kaarretaan oikealle kohti Prospektorin kaivosta ja Rumakurua. Prospektorin jälkeen Hirvaskurun risteyksestä käännytään kohti Rumakurua. Reitti on alamäkipainotteista Rumakurulle asti.
Rumakurun jälkeen jatketaan sorastettua, kumpuilevaa polkua Luulammelle. Luulammelta noustaan ylös Kiilopäälle. Reitti on pääosin teknisesti helpohko, mutta nousu heti alussa on lähes seinäjyrkkä. Tämän jälkeen nousu loivenee hieman ja ajettavuus helpottuu. Lasku Kiilopään tunturikeskukselle on vauhdikas ja teknisesti helppo.
Huomioitavaa
Reitti on gravel-pyörille suurimmaksi osaksi helppo ja erittäin nautinnollinen, mutta Kiilopään ja Luulammen välinen tunturiylitys on gravel-pyörille paikoin erittäin haastava.
Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Käytä äänimerkkiä ja hidasta, noudata maastopyöräilijän etikettiä, jotta kohtaamiset ovat positiivisempia ja turvallisempia.
6. Rautulampi 24 (22) km, ympyräreitti
Rautulammen reitti on Urho Kekkosen kansallispuiston klassikkoreitti, jonka varrella on upeat maisemat ja reilusti korkeuseroja. Erämaisessa maastossa kulkeva reitti kiertää Kiilopään ja Niilanpään ympäri, ja sopii kokeneelle maastopyöräilijälle. Kivikkoinen tunturialue sekä vaikeat nousut ja laskut tekevät reitistä erittäin vaativan. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Vaativa - erittäin vaativa.
Ajoaika: 3–5 h.
Suositeltu ajosuunta: vastapäivään.
Lähtöpiste
Kiilopään lähtöportti, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m.
Retkeilyrakenteet
Niilanpään porokämppä, Rautulampi varaus-, autio- ja päivätupa sekä Luulampi päivätupa. Tupien läheisyydessä tulentekopaikka, käymälä ja liiteri.
Nähtävää
Rautupäiltä ja Niilanpään huipulta avautuvat upeat näkymät Urho Kekkosen kansallispuistoon. Niilanpään päivätuvan läheisyydessä voi tutustua vanhaan poroerotusaitaan.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 6. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki (outdooractive.fi).
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi)
Reitti alkaa Kiilopään lähtöportilta, josta suunnataan etuoikealle kohti sorastamatonta merkittyä reittiä. Parinsadan metrin jälkeen reitti kääntyy Sivakka-nimisestä risteyksestä vasemmalle, ja seuraava osuus kohti Niilanpään porokämppää on sorapohjaista leveähköä uraa. Tämä on reitin helpoin osuus.
Porokämpän jälkeen reitti jatkuu leveähkönä soraurana. Noin 200 metrin jälkeen reitti haarautuu vasemmalle ylös tunturiin, jolloin reitti kapenee ja muuttuu erittäin vaativaksi, kivikkoiseksi ja paikoin todella jyrkäksi nousuksi. Tästä Rautulammelle asti on reitin vaativin etappi.
Rautulammen tuvalta reitti jatkuu yli puron lammen oikeaa reunaa kohti Luulampea. Rautulammesta itään virtaavan Rautuojan yli pääsee rautaista polkusiltaa pitkin. Tämä pitkä kapea polku on yksi Saariselän alueen hienoimmista poluista. Se kulkee osin hiekkapohjaisena ja nousee aluksi loivasti, mutta vajaan kolmen kilometrin matkan jälkeen tuvalta lähettyäsi, polku kääntyy loivaan laskuun.
Noin 500 metriä ennen Luulampea reitti menee ison ojan yli. Normaalilla veden korkeudella tästä pääsee yli kuivin jaloin pyörää taluttamalla isoja kiviä hyödyntäen. Ojan ylityksen jälkeen polku päätyy poroaidalle, josta käännytään aitaa seuraten vasemmalle kohti aidan porttia. Portilta Luulammelle on matkaa noin parisataa metriä.
Helpompi paluureitti Kiilopäälle (n. 4,5 km) kulkee Luulammen päivätuvan pihan kautta. Luulammelta Kiilopäälle menevä kesäreitti on sorastettu. Reitti on pääosin teknisesti helpohko, mutta nousu on heti alussa todella jyrkkä. Tämän jälkeen nousu loivenee hieman ja ajettavuus helpottuu. Viimeinen lasku Kiilopään tunturikeskukselle on vauhdikas ja teknisesti helppo.
Teknisempi ja haastavampi paluureitti Kiilopäälle (n. 6 km) menee ylempää Kiilopään laitaa. Silloin ei mennä poroaidan toiselle puolelle, vaan jatketaan vasemmalle poroaidalta. Tämä osuus on merkitty mustilla tolpilla. Polku on aluksi helpompaa hiekkapohjaista uraa, mutta muuttuu kivikkoiseksi tunturiin noustessa. Pitkä laskuosuus yhtyy Luulammen sorastettuun kesäreittiin, joka tulee Kiilopäälle Urho Kekkosen kansallispuiston lähtöportille.
Huomioitavaa
Reitti ei sovellu gravel-pyörille, lukuun ottamatta alkumatkan gravel-pyörille sopivaa keskivaativaa osuutta Niilanpään päivätuvalle.
Reitillä kahluuosuus leveän (noin 2 m) ojan yli. Normaali vedenkorkeudella vettä on nilkkoihin saakka.
Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Käytä äänimerkkiä ja hidasta, noudata maastopyöräilijän etikettiä, jotta kohtaamiset ovat positiivisempia ja turvallisempia.
7. Sivakkaoja 22 (15) km, ympyräreitti
Sivakkaojan kierto on helpohko lähireitti Kiilopään ja Kakslauttasen ympäristössä. Reitillä saa myös ensikosketuksen avotunturimaisemiin ilman, että tarvitsee kiivetä korkealle. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Helppo -keskivaativa.
Ajoaika: 2–3 h.
Suositeltu ajosuunta: myötäpäivään.
Lähtöpiste
Kiilopään lähtöportti (retkikartta.fi), Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 20.7882' lon: 27° 27.7299', ETRS-TM35FIN P: 7581564m I: 519031m
Retkeilyrakenteet
Niilanpään porokämppä päivätupa sekä tulentekopaikka, liiteri ja käymälä tuvan läheisyydessä.
Nähtävää
Niilanpään päivätuvan läheisyydessä voi tutustua vanhaan poroerotusaitaan.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reitti on merkitty oranssilla maastopyöräilijäsymbolilla sekä numerolla 7. Reitistä on saatavissa myös GPX-jälki (outdooractive.fi, pidempi reitti nro 7).
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi)
Reitti alkaa Kiilopään lähtöportilta, josta suunnataan etuoikealle kohti sorastamatonta uraa. Parinsadan metrin jälkeen reitti kääntyy Sivakka-nimisestä risteyksestä vasemmalle, ja seuraava osuus kohti Niilanpään porokämppää on sorapohjaista leveähköä uraa. Tämä on reitin helpoin osuus.
Tuvan risteyksestä käännytään loivaan alamäkeen kohti Muotkaa (6,5 km) ja Kakslauttasta (9,2 km). Reitti on loivaa, nautinnollista rullaavaa alamäkeä. Polku on leveä, ja alkumatkalta paikoin hieman kivikkoinen.
Pitkän alamäen jälkeen reitti jatkuu ylitse pienen soratien. Juuri ennen Muotkaa reitti saapuu toiselle tielle, josta voi pyöräillä Muotkalle joko tietä pitkin, tai tien vierustaa merkittyä reittiä pitkin.
Reitti jatkuu suoraan läpi Muotkan keskuksen piha-alueen pieniä ruskeita reitit-merkkejä seuraten. Pihan jälkeen ylitetään siltaa pitkin puro ja Tievatuvantie, ja tien jälkeen edessä on t-risteys. Risteyksestä vasemmalle päädytään pidemmälle Sivakkaojan lenkille käyden mutkan Kakslauttasessa. Risteyksestä oikealle kääntyessä pääsee nopeammin takaisin Kiilopäälle helppoa latupohjaa seuraten. Tämä oikoreitti lyhentää matkaa noin neljän kilometrin verran.
Kakslauttasen suuntaan käännyttäessä reitti seuraa hieman polkumaisempaa latupohjaa, joka kumpuilee alueen maastossa. Oikea reitti löytyy helposti, kun seuraa ladun valotolppien viitoittamaa jälkeä. Reilu kilometri t-risteyksen jälkeen saavutaan tielle, josta reitti jatkuu viistosti ylitse suolle. Tässä reitti muuttuu keskivaativaksi, ja on paikoin pehmeä.
Suolta noustaan hetkeksi kuivemmalle maalle, ja pian tullaan Kakslauttaseen. Kakslauttasen pihan poikki reitti on viitoitettu ruskeapohjaisilla reitit -kylteillä, ja ne opastavat kulkijan läpi pysäköintialueen Kiilopään asfalttitien ylitykseen. Kiilopäälle menevän tien ylityksen jälkeen reitti jatkuu sorapintaista ja leveää latupohjaa pitkin takaisin Kiilopäälle.
Huomioitavaa
Reittiosuudet Kakslauttasesta ja Muotkasta Kiilopäälle ovat gravel-pyörille helppoja, muut osuudet keskivaativia tai vaativia.
Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Käytä äänimerkkiä ja hidasta, noudata maastopyöräilijän etikettiä, jotta kohtaamiset ovat positiivisempia ja turvallisempia.
8. Kultareitti, 13 km / suunta
Ajettavissa lumettomana aikana. Helpohko maastopyöräilyreitti tutustuttaa Lapin kultamaiden historiaan.
Ajoaika 1-2 h.
Lähtöpisteet
Kakslauttanen (retkikartta.fi), Tullipalontie 1, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit Kakslauttanen: WGS84 lat: 68° 20.1164'lon: 27° 19.9753', ETRS-TM35FIN P: 7580282 m I: 513715 m.
Laanila (retkikartta.fi), Viskitie 1, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit Laanila: WGS84 lat: 68° 23.4392' lon: 27° 23.8153', ETRS-TM35FIN: P: 7586471 m I: 516313 m.
Retkeilyrakenteet
Tullinpalon- ja Kutturantien moottorikelkkasillat. Reittiä on mahdollista jatkaa Laanilasta latupohjaa myöten Kiilopäälle, jolloin reitti kulkee Piispanojan tulistelutuvan kautta. Kiilopäällä on Ahopäänpolun tulentekopaikka.
Nähtävää
Kerkelän kaivoskylä, Kuivakurun huuhtomalaitos, Everstin kuilu, Carl Gustafin kuilu sekä Laanilan kvartsikallio.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reitti on osin merkitsemätön, joten sen seuraamiseen tarvitsee Saariselän maastopyöräilyoppaan kartan. Laanilan kultareitti on merkitty maastoon oransseilla reittimerkeillä. Jos reittiä jatkaa Laanilasta Kiilopäälle, on reitti merkitty retkeilyreitin merkein. Reitistä on saatavana myös GPX-jälki (outdooractive.fi).
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi)
Reitti kulkee pääosin kuivaa mäntykangasta pitkin 4-tien länsipuolella. Korkeuserot ovat Kuivakurua lukuun ottamatta melko pieniä, joten reitti soveltuu rentoon ajonautiskeluun. Reitti kulkee vanhojen ja nykyisten kultamaiden halki ja sen varrella on vaskoolin muotoiset opastetaulut kertomassa alueen kullankaivuun historiasta 1800–1900-lukujen taitteessa. Kullankaivuu jatkuu reitin läheisyydessä myös nykyisin.
Huomioitavaa
Reitillä on purojen ylityksiä, jotka voi tehdä joko taluttamalla pyörää ja kahlaamalla tai ajamalla yli. Reittiä ei ole merkitty kokonaan, joten sen seuraaminen vaatii karttaa. Reitillä on useita oikaisumahdollisuuksia 4-tien kautta.
Reitit ovat yhteiskäyttöreittejä - nautitaan liikunnasta ja luonnosta yhdessä. Käytä äänimerkkiä ja hidasta, noudata maastopyöräilijän etikettiä, jotta kohtaamiset ovat positiivisempia ja turvallisempia.
9. Kulmakuru, 30 km, ympyräreitti
Reittiä ei ole merkitty maastoon ja se on luonteeltaan erämaareitti. Matkalla on useita joen ja vesistöjen ylityksiä ilman siltoja. Reitin varrella on katvealueita mobiiliverkon kuuluvuudessa. Reitillä vaaditaan kartta, kompassi ja suunnistustaitoa. Suosittelemme reittiä vain erittäin kokeneille maastopyöräilijöille, ja mieluiten aina vähintään kahden hengen ryhmissä. Vaativuudesta huolimatta Kulmakurun reitti on kokeneelle maastopyöräilijälle unelmien täyttymys. Ajettavissa lumettomaan aikaan. Vaativa - erittäin vaativa.
Ajoaika: 4–6 h.
Suositeltu ajosuunta: vastapäivään.
Lähtöpiste
Saariselän Neste (retkikartta.fi), Kiveliöntie 8, 99830 Saariselkä.
Koordinaatit: WGS84 lat: 68° 25.3607' lon: 27° 24.5068' ETRS-TM35FIN P: 7590046 m I: 516763 m.
Retkeilyrakenteet
Harriojan tulistelutupa, liiteri ja käymälä.
Nähtävää
Kulmakuru, joka on lähes 90 asteen kulman tekevä rotko.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reittiä ei ole merkitty maastoon ja se on luonteeltaan luonnontilainen erämaareitti. Reitistä on saatavissa GPX-jälki (outdooractive.fi).
Reitin lähtöpisteenä toimii Saariselän Neste tai Saariselän reittien lähtöportti. Aluksi ajetaan läpi Saariselän keskuksen pitkin pyöräteitä ja alitetaan nelostie alikulkutunnelin kautta Neste-huoltoaseman vierestä. Alikulun jälkeen käännytään vasemmalle soratietä, ja sen jälkeen oikealle länteen ajoharjoitteluradan aidan viertä kulkevalle tielle, joka pikkuhiljaa kapenee ajouraksi.
Vastapäivään kierrettäessä ajoharjoitteluradan jälkeen kaarretaan oikealle kelkkareittiä pitkin. Kelkkareittiä ajetaan noin kilometri, kunnes kelkkareitti haarautuu oikealle, ja Kulmakurulle vievä reitti jatkaa etuvasemmalle suon ylitse. Samalla reitti pienenee polkumaiseksi mönkijäuraksi, ja nousee kohti Kuusipään ensimmäistä sivuhuippua.
Seuraavaksi ajetaan noin 40 metriä alaspäin, ylitetään pieni puro ja noustaan vielä hieman ylöspäin, ennen kuin lasketaan sähkölinjalle. Sähkölinjan kohdalla reitti muuttuu jälleen soratieksi. Sähkölinjan kohdalta voi koukata linjaa pitkin 200 metriä oikealle Alajoenlammen rantaan. Alajoenlammelta noustaan pientä soratietä, kunnes tie päättyy risteykseen. Tästä käännytään vasemmalle, ja lähes saman tien laskeudutaan Riekko-ojan ylitykseen.
Riekko-ojan ylityksen jälkeen noustaan ylämäki, jonka jälkeen tie haarautuu kahtia, ja reitti jatkuu oikealle. Risteyksestä alkaa vauhdikas lasku tietä ja tieuraa pitkin. Noin kilometri edellä mainitun tiehaaran jälkeen tulee uusi tienhaara, josta jatketaan vielä reilu kilometri Tolosjoen varteen.
Tien päättyy kääntöpaikalle, josta lähtee pieni polku kohti jokirantaa. Jokirantaa seurataan noin 40 metriä takaisin ylävirtaan, ja tässä on hyvä kohta ylittää joki hieman etuviistoon vasemmalle. Joen leveys on noin 30–40 metriä, ja vuodenajasta ja virtaamasta riippuen vettä on joskus jopa vain alle polveen asti, joskus puoleen reiteenkin. Vastarannalla muutamiin kiviin on maalattu sinisiä maalimerkkejä ja sininen nuoli.
Joen ylityksessä kannattaa pitää kengät jalassa, sillä pohja on kivinen ja kivet voivat olla hyvin liukkaita. Vinkki joen ylitykseen: pyörä kannattaa viedä joen yli joen suuntaisesti, poikittain omaan kulkusuuntaan nähden. Näin virran vastus ei ole niin voimakas.
Joen ylityksen jälkeen seurataan aivan jokirannassa kulkevaa pientä polkua vastavirtaan noin 200 metriä, kunnes polku hiljalleen nousee ylös jokitörmälle ja kohti Kulmakurua. Tämä nousu on alueen vaativimpia. Latupohjalla kulkeva polun varrella on punaisia puutolppia. Niitä ei kuitenkaan kannata seurata orjallisesti, sillä välillä ne vievät todella märkiin paikkoihin.
Jyrkän nousun jälkeen saavutaan Harripään laidalle ja Kulmakuruun. Kuru on kaksi kilometriä pitkä, jyrkkä, louhikkoinen ja tekee nimensä mukaisesti jyrkän 90 asteen kulman, ja näköalat ovat todella upeat. Kulmakurun jälkeen reitti kääntyy laskuun kohti Tolosjokea. Laskuosuus on yksi Saariselän alueen hienoinmista singletrack-kokemuksista. Alamäki päättyy Pikku Harrijoen tulistelutuvalle.
Tuvalta 100 metriä etelään reitti tulee tieuran risteykseen, josta käännytään vasemmalle. Uralta haarautuu pari pienempää polkua oikealle, mutta suurinta uraa seuraamalla pysyy helposti reitillä. Aluksi ura kiipeää hieman, mutta lähtee sitten pitkään laskuun jälleen kohti Tolosjokea. Kaksi kilometriä kodan jälkeen uran vieressä on pieni kullankaivajan valtaus. Valtauksen jälkeen ura kapenee nopeasti, ja käy pieneksi poluksi, joka kulkee puronuomaa mukaillen ja välillä samassa urassakin pienessä kurussa. Tässä polku muuttuu hyvin nopeasti vaarallisen vaikeaksi, ja laskun loppuosassa on todella jyrkkä kivikkolouhikko. Polku päätyy Tolosjoen rantaan, jota pitkin seurataan ylävirtaan noin 200 metriä. Kun vastarannalla näkyy pieni laskeva joki, olemme tulleet kahluupaikalle. Tolosjoki kannattaa ylittää heti, kun vastarannan joki on ohitettu, jotta osuu suoraan oikealle polulle. Joki on tässä kohden vähän kapeampi, hieman alle 30 metriä leveä.
Vastarannalta lähtee ylämäkeen nouseva polku, joka pian kaartaa oikealle jyrkkään ylämäkeen ja muuttuu pieneksi mönkijäuraksi. Mönkijäura kääntyy jälleen loivaan laskuun. 800 metrin laskun jälkeen kääntyy vasemmalle pieni oikopolku, jota pitkin pääsemme takaisin pohjoiseen vievälle kelkkauralle.
Kelkkaura vie kulkijaansa pohjoiseen kohti Laaniojan ylitystä. Juuri ennen ylitystä ura laskeutuu jyrkästi ojan varteen muuttuen todella kivikkoiseksi, leveäksi ja mutkaiseksi. Laaniojan ylityksen jälkeen kuljetaan koilliseen Kaunispäänojan varren pienessä laaksossa, jossa polku on välillä märkä ja heinikkoinen. Kaunispäänoja ylitetään pariin otteeseen. Viimeisen puronylityksen jälkeen reitti nousee jälleen kuivemmalle maalle, ja puolen kilometrin loivan ylämäen jälkeen ollaan takaisin ajoharjoitteluradan takana pisteessä, jossa reitti haarautui. Paluu tästä Saariselälle tapahtuu samaa reittiä kuin tultaessakin.
Huomioitavaa
Reitti ei sovellu gravel-pyörille.
Reitillä kaksi vaativaa joen ylitystä. Normaalivedellä vettä noin polveen saakka.
Reittiä ei ole merkitty maastoon ja se on luonteeltaan luonnontilainen erämaareitti. Reitti vaatii kartan, kompassin ja suunnistustaidon.