Kansallispuistossa ovat voimassa rajoitetut jokaisenoikeudet. Liikkumista, leiriytymistä ja tulentekoa koskevat eri säännöt kansallispuiston retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeillä, syrjävyöhykkeellä- sekä rajavyöhykkeellä. On tärkeää, että perehdyt puistoon jo ennalta, ja valmistaudut retkelle huolella tutustumalla puiston ohjeisiin ja järjestyssääntöön. Vyöhykkeet löytyvät Urho Kekkosen kansallispuiston järjestyssäännöstä (liitekartta 1, sivu 5, Pdf 864 Kb, julkaisut.metsa.fi).
Leiriytymistä ja tulentekoa on rajoitettu syrjävyöhykkeellä Paratiisikurussa, Lumikurussa, kolttakentillä ja Raja-Joosepin museoalueella. Tutustu puiston rajoitusosiin Kartat-sivulla ja Retkikartta.fissä.
Kunnioita luontoa
Lemmikit
Liikkuminen
Leiriytyminen
Tulenteko
Roskaton retkeily
Kalastus
Marjastus, sienestys ja kasvien keräily
Pyöräily
Koiravaljakolla ajo ja ratsastus
Muut säännöt ja ohjeet
Muu kielletty toiminta
Sesonkiajat
Turvallisuus
Kunnioita luontoa
Urho Kekkosen kansallispuistossa retkeilyä ohjataan järjestyssäännöllä. Toimitaan ja liikutaan siis luonnossa sitä kunnioittaen. Tutustu Retkietikettiin.
Ethän jaa netissä sisältöä, jossa rikotaan kansallispuiston sääntöjä.
Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty. Lemmikit ovat tervetulleita kansallispuistoon, mutta ainoastaan kytkettynä. Metsästyksessä sekä poronhoitotöissä käytettävät koirat voivat olla irrallaan kyseisen toiminnan yhteydessä.
Liikkuminen
Kansallispuistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajavyöhykettä lukuun ottamatta:
- Kansallispuisto on jaettu käytön ohjailemiseksi ja kulutuksen estämiseksi vyöhykkeisiin: retkeily- ja luontomatkailuvyöhykeisiin sekä syrjävyöhykkeeseen. Vyöhykejakoa voit tarkastella retkikartta.fi-sivustolta (retkikartta.fi).
- Kansallispuisto ulottuu idässä Venäjän rajalle asti, jossa on rajavyöhyke. Rajavyöhykkeen raja on merkitty maastoon keltaisilla merkinnöillä. Rajavyöhykkeellä liikkumiseen tarvitaan aina rajavyöhykelupa, jonka saa rajavartiolaitokselta (raja.fi). Edes pieni astuminen rajavyöhykkeelle ei ole luvallista ilman asianmukaisia lupia.
Leiriytyminen
Lyhytaikainen leiriytyminen on retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeellä sallittua vain tupien, laavujen ja tulentekopaikkojen läheisyydessä. Syrjävyöhykkellä leiriytyminen on sallittua lukuunottamatta Paratiisikurua, Lumikurua sekä Raja-Joosepin museoaluetta ja kolttakenttiä, joissa se on kielletty. Autio- ja varaustuvat, vuokratuvat ja -kammit on lueteltu Tuvat-sivulla. Kaikki Urho Kekkosen kansallispuiston tuvat, laavut ja tulentekopaikat löytyvät Retkikartta.fistä.
Tulenteko
Retkeily- ja luontomatkailu- ja syrjävyöhykkeillä on leiriytymisen lisäksi erilaiset avotulentekosäännökset.
Retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeellä tulenteko on sallittu vain huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Muualla on tulenteko kielletty.
Syrjävyöhykkeellä tilapäinen tulenteko on sallittua käyttäen maassa olevia risuja, oksia ja pieniä juurakoita, mutta suosittelemme käyttämään rakennettuja tulentekopaikkoja. Paratiisi- ja Lumikurussa, Raja-Joosepin museoalueella ja kolttakentillä tulenteko on kielletty.
Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä missä liikkuminenkin on sallittu. Risukeittimen käyttö ei ole sallittu maastopalovaroituksen aikana siitä aiheutuvan kipinöintivaaran vuoksi.
Tulenteko maastopalovaroituksen aikana on kielletty myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla ja tupien tulisijoissa.
Muistathan, että vastuu tulenteosta on aina sytyttäjällä.
Roskaton retkeily
Ruoantähteet ja muut biojätteet voi jättää taukopaikan kuivakäymälään. Imutyhjennyskäymälään sen sijaan biojätettä ei voi laittaa. Imutyhjennyskäymälöitä on päiväretkeilyalueella Rumakurun ja Rautulammen päivätuvilla sekä Luulammella.
Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voi käyttää sytykkeenä tulentekopaikalla tai tuvan tulisijassa. Muita jätteitä, kuten alumiinifoliota sisältäviä pakkauksia tai muovia ei saa polttaa, koska niistä voi muodostua hajoamatonta jätettä ja myrkyllisiä kaasuja.
Lue lisää roskattomasta retkeilystä.
Kalastus
Onkiminen ja pilkkiminen on sallittua kansallispuiston järvissä ja lammissa.
Virtavesissä kalastamiseen tulee hankkia kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi) sekä kansallispuiston vapalupa. Vapalupa-alueita on kaksi: UK-puisto 1563 (eräluvat.fi) ja Luttojoki 1568, joka on jaettu vyöhykkeisiin 1-3, (eräluvat.fi).
Kalastajan on tarkistettava kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
Marjastus, sienestys ja kasvien keräily
Marjastus ja sienestys on sallittua.
Puiden, pensaiden ja muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Villiyrttien kerääminen on siis kielletty.
Pyöräily
Pyöräily kansallispuistossa ei ole jokaisenoikeus, vaan pyöräilyä on rajoitettu. Kesäaikaan pyöräily on sallittua kansallispuistossa ainoastaan maastoon merkityillä ulkoilureiteillä, lukuunottamatta Kiilopään huipulle menevää reittiä. Jos pyöräily merkityllä reitillä on jostain syystä estynyt (esim. tulva, pehmeä maastonkohta), ei siirtyminen polun viereen pyöräilemään ole luvallista. Pyörän taluttaminen on sallittua vain siellä missä pyöräilykin.
Lisäksi pyöräily on sallittu seuraavilla merkitsemättömillä maasto-urilla:
- Kakslauttanen-Kopsusjärvi.
- Kopsusjärvellä EI saa pyöräillä järven viereisellä harjulla vaan pyörä tulee jättää harjun reunalle. Tällä halutaan estää ohutturpeisen maan kuluminen ja uusien urien syntyminen.
- Niilanpää-Suomunruoktu (autio-varaustupa).
- Raja-Jooseppi-Anterinmukka (autiotupa).
- Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat.
- Kemihaara-Mantoselkä.
- Kemihaara-Rakitsat.
Urho Kekkosen kansallispuiston suositellut pyöräreitit:
Talvipyöräily on sallittua lumipeitteisenä aikana kaikkialla muualla, paitsi huolletuilla laduilla. Laduilla pyöräily voi aiheuttaa turvallisuusriskin.
Koiravaljakolla ajo ja ratsastus
Koiravaljakolla ajaminen on kielletty muualla, paitsi erillisellä suostumuksella tai sopimuksella Pieranvaaran ympäri menevällä reitillä (Saariselkä).
Ratsastus on mahdollista vain seuraavilla reiteillä:
- Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat.
- Kemihaara-Manotselkä.
- Kemihaara-Rakitsat matkailupalvelureitillä.
- Kakslauttanen-Kopsusjärven maastouran laavu.
Muut säännöt ja ohjeet
Paikallisilla asukkailla on kotikuntansa alueella oikeus metsästää kansallispuistossa.
Muuhun kuin jokaisenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa tai suostumus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tutkimustoiminta, järjestetyt tapahtumat ja elokuvien tai mainosten kuvaaminen maastossa. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).
Urho Kekkosen kansallispuiston reittien ja rakenteiden käyttö yritystoiminnassa on aina maksullista ja toistuvaan yrityskäyttöön tarvitaan yhteistyösopimus Metsähallituksen kanssa (metsa.fi). Päiväkohtaiset käyttömaksut maksetaan Eräluvat-verkkokaupassa (eraluvat.fi).
Muu kielletty toiminta Urho Kekkosen kansallispuistossa
- Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen (myös moottoriveneen ja vesijetin) käyttö.
- Maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen.
- Luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen.
- Selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen.
- Roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.
- Kiinteiden muinaisjäännösten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen.
- Muita ihmisiä häiritsevä toiminta.
- Kiilopään huipulle menevällä reitillä ei saa pyöräillä.
- Muut toimenpiteet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti kansallispuiston luonnonoloihin, maisemaan taikka eläin- tai kasvilajien säilymiseen.
Urho Kekkosen kansallispuiston järjestyssääntö
Urho Kekkosen kansallispuiston järjestyssääntö (Pdf 864 Kb, julkaisut.metsa.fi), vahvistettu 2.9.2016.
Sesonkiajat
Kansallispuiston retkeilyn suosituimpia sesonkiaikoja ovat maalis-huhtikuun hiihtokausi sekä kesän ja syksyn vaelluskausi. Autiotuvat ovat huippusesonkeina usein täynnä, joten silloin on syytä varata yöpymispaikka varaustuvasta, vuokrakammista tai -tuvasta tai pitää telttaa mukana, jollei halua yöpyä taivasalla. Talvella teltta kuuluukin vaeltajan perusvarustukseen turvallisuutesi vuoksi. Eniten kävijöitä liikkuu Saariselän ja Kiilopään välisellä alueella maastoon merkityillä reiteillä.
Turvallisuus
Tutustu retkikohteeseen ennakkoon. Saariselkä-Sokosti 1:50 000 ulkoilukartta kannattaa hankkia retkeä varten. Reitillä pysyttely sekä sääennusteiden ja varoitusten (ilmatieteenlaitos.fi) seuraaminen auttaa retken onnistumisessa.
- Varusteissa ja eväissä tulee huomioida eri vuodenajat. Talvella energiankulutus on suurempaa ja ruokaa kuluu huomattavasti enemmän kuin kesällä.
- Tärkeimmät varusteet vaelluksella ovat puukko, tulitikut, kartta ja kompassi. Ne tulisi olla kaikkein lyhimmillä päiväretkilläkin mukana eväiden ja juoman lisäksi. Tarkempaa tietoa varusteista ja retkeilystä saa mm. Luontoon.fi:n Retkeilyn abc - retkeilijän vinkit -sivustolta sekä retkeilykirjoista.
- Makuupussi kuuluu vaeltajan perusvarustukseen ja etenkin talviaikaan myös teltta.
- Kansallispuiston hyvää ja kattavaa tupaverkostoa kannattaa hyödyntää vaellusten suunnittelussa. Sesongin ulkopuolella tuvissa on yleensä hyvin tilaa, mutta jos haluaa varmistaa petipaikan itselleen, on hyvä tehdä tupavaraus varaustupaan tai -kammiin tai pitää mukana telttaa.
- Ota mukaasi varmuuden vuoksi oma palovaroitin, sillä kosteus ja pakkanen heikentävät palovaroittimien paristojen toimivuutta.
- Etenkin talviretkeilijöiden on hyvä ottaa mukaansa vaellukselle oma kirves ja/tai saha.
- Pukeudu retkelle värikkäästi ja sään mukaisesti.
- Tupakansiosta löytyy mm. ohjeita laitteiden käyttöön ja tuvassa käyttäytymiseen. Laita vieraskirjaan nimesi ja kerro reittisi. Se voi olla tärkeä tieto esim. pelastustehtävissä.
- Päiväretkillä voi harjoitella vaeltamista. Merkittyjen reittien ulkopuolelle suuntautuvien vaellusten opettelu kannattaa aloittaa kokeneemman henkilön kanssa.
- Muista jättää ilmoitus itsestäsi, aikataulustasi ja reittisuunnitelmistasi ystävillesi ja läheisillesi tai majapaikkaasi. Ilmoita mahdollisuuksien mukaan myös reitti- ja aikataulumuutoksista. Tee merkintä käynnistäsi tupien ja laavujen vieraskirjaan. Hätätapauksissa merkintä helpottaa auttajia. Alueen pelastuspalvelu on lakisääteisesti järjestetty, ja sen tavoittaa hätäkeskuksen kautta. Muista ilmoittaa saapumisesi perille, ettei etsijöitä hälytetä turhaan.
- Tuntureilla sään vaihdokset saattavat olla hyvinkin nopeita. Äkillinen sumu tai lumituisku voi peittää näkyvyyden ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteen.
- Talvella retkeileminen on vaativaa. Sää- ja valo-olosuhteet ovat keskitalvella vaikeat, sillä pakkasta voi olla jopa 40 astetta ja kaamosaikana päivänvaloa on vain muutamia tunteja. Tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti.
- Suunnistuksen on oltava varmaa. On varauduttava hätätilanteisiin, kuten yöpymiseen maastossa.
- Yksin vaeltamista on syytä välttää. Hätätilanteessa vaellustoveri on korvaamaton apu.
- Kevättalvi on suosittua retkeilyaikaa, mutta silloinkin on varustauduttava asianmukaisesti. Tavallisilla latusuksilla ei pidä lähteä hoidetulta latuverkostolta!
- Moottorikelkan jälkien seuraamisessa tulee olla varovainen. Jäljet eivät aina vie sinne, minne olet menossa. Eksyminen on talvella aina vaarallista.
- Huomioithan, että kuruissa voi olla lumivyöryvaara.
- Ota retkelle mukaan ensiapupakkaus. Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112 ja tee hätätilanneilmoitus. Alueen pelastuspalvelu on lakisääteisesti järjestetty, ja sen tavoittaa hätäkeskuksen kautta. Tutustu etukäteen, kuinka toimia hätätilanteessa.
- Matkapuhelimien kuuluvuus on Urho Kekkosen kansallispuistossa kohtalainen, mutta alueella on paljon katvealueita. Lue lisää matkapuhelimen kuuluvuudesta.
- Retkeilyn ABC
- Katso myös retkikohteesi ajankohtaista-sivu.
