Urho Kekkosen kansallispuiston aktiviteetit

Tule nauttimaan tunturitupien rauhasta ja loputtomiin jatkuvasta avarasta tunturierämaasta. Erämaan tunteen voi kokea niin pitkillä vaelluksilla kuin patikoimalla, hiihtämällä ja pyöräilemällä aivan Saariselän kupeessa sijaitsevalla päiväretkeilyalueella. Merkityt reitit sijaitsevat kansallispuiston lähialueella, vaativaan eräretkeilyyn soveltuu mainiosti keski- ja itäosat. 

Vaellus

Urho Kekkosen kansallispuiston laajan erämaan pääsee kokemaan talvella hiihtäen, sulan maan aikana jalan vaeltaen. Vaeltaminen merkittyjen reittien ulkopuolella vaatii retkeilijältä erä- ja suunnistustaitoja, ja lisähaasteita tuo talvivaellus umpihangessa. Merkittyjen latujen ulkopuolella tulee käyttää leveitä retki- tai metsäsuksia.  Kartta ja kompassi ovat alueella välttämättömiä, koska pelkkä GPS-paikannin ei ole riittävä erämaassa. Yösijan vaeltaja saa puiston monista polttopuilla varustetuista autio- ja varaustuvista, jotka sijaitsevat päivämatkan päässä toisistaan.

Vaikka reittejä ei ole merkitty maastoon, puistoon on syntynyt vakiintuneita kulku-uria. Ne sijoittuvat yleensä maastoon, joka on vaativuudeltaan keskitasoa. Liikkuminen kansallispuistossa on vapaata, mutta kävijöitä suositellaan pysymään poluilla.

Tavallisimpia erävaellusten aloituspaikkoja ovat Saariselkä ja Kiilopää sekä puiston pohjoisosan Aittajärvi ja Raja-Jooseppi. Vaelluksen voi aloittaa myös Orposesta (Vuotso), Kemihaarasta, Marivaarasta Lokan tekojärven pohjoispuolelta tai Nuorttijoen Haukinivoilta. 
Suomen Latu Kiilopään pysäköintipaikan käytön lyhytaikainen käyttö on maksutonta. Pidempiaikaisesta käytöstä peritään maksu. Lisätietoa: kiilopaa.fi. 

Aloituspaikat kartalla (pdf 690kt).

Yksi suosituimmista merkitsemättömistä kulkuväylistä on Kiilopää–Suomuruoktu–Tuiskukuru–Luirojärvi–Lankojärvi–Kiilopää -reitti (70–80 km).

Hiihto

Saariselän, Kiilopään ja Kakslauttasen läheisyydessä hiihtäjä pääsee päiväretkillä ulkoilemaan hoidetulla latuverkostolla. Hoidettua latua on alueella noin 200 km:n pituudelta, josta 70 km on Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Ensimmäisenä syyskaudella avataan Ensilumenlatu sekä Saariselältä lähtevät, noin 25 kilometrin pituiset valoladut, jotka kulkevat kansallispuiston ulkopuolella Laanilaan, Kiilopäälle ja Kakslauttaseen. Kun lunta tulee lisää, avataan myös kansallispuiston tunturialueella kulkevat ladut. Viimeisenä keväällä avataan Vellinsärpimä–Taajoslaavu-reitti ja Rautulammen reitti sekä kansallispuiston ulkopuolella sijaitseva Kulmakurun reitti. Latuverkosto on kattavimmillaan kevättalvella, kun lunta on eniten. Latuja huoltaa matkailuyrittäjien ylläpitämä Saariselän hoito-osuuskunta (saariselkanordicski.com). 

Tarjolla on vaativuudeltaan eritasoisia latuja niin sunnuntai- kuin himohiihtäjälle. Valtaosa laduista sopii sekä perinteiselle hiihtotyylille että luisteluhiihtoon. Latujen varrella on polttopuilla varustettuja päivätupia ja laavuja evästaukoja varten. 

Patikointi

Urho Kekkosen kansallispuiston luonnosta voi nauttia myös merkityillä reiteillä patikoiden. Saariselän, Kiilopään ja Kakslauttasen läheisyydessä on merkitty päiväretkeilyyn sopiva patikkareitistö (200 km), josta 80 km on Urho Kekkosen kansallispuiston lähialueella. Patikkareittien varrella voit levähtää polttopuilla varustetuilla päivätuvilla ja laavuilla.Reitit ovat vaativuudeltaan vaihtelevia. Kaikenikäisille ja -kuntoisille sopivilla Tankavaaran luontopoluilla, Saariselän Iisakkipään reitillä ja Kiilopään Poro-, Kiiruna- ja Vasapoluilla  (1‒7 km) retkeilijää opastavat infotaulut, jotka kertovat paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Talvella edellä mainituilla reiteillä voi lumikenkäillä. Saariselän Aurorapolulla voi kävellä ympäri vuoden. 

Merkittyjä useamman päivän patikointiin sopivia reittejä ovat Korvatunturin suunnalle johtava Kemihaara–Korvatunturinmurusta-retkeilyreitti (40 km edestakaisin), Nuorttijoen kanjonia seuraileva Nuorttin retkeilyreitti (40 km ympyrälenkki) ja historiallinen Ruijanpolku (35 km yhteen suuntaan), joka kulkee eteläosassaan Sompion luonnonpuiston läpi. Reittien varrella on autiotupia, laavuja ja tulentekopaikkoja.

Reitit ovat kaikki vaativia: Kemihaara‒Korvatunturinmurusta-reitti on sijainniltaan erämainen, Nuorttin reitti sisältää Nuorttijoen ylityksen ja Ruijanpolku on paikoin erittäin kivikkoinen reitti, joka sisältää merkittäviä korkeuseroja.

Pyöräily

Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Saariselällä on kattava polku- ja reittiverkosto maastopyöräilyyn. Alue muodostuu laajasta tunturiverkostosta, joten täällä jos jossain saa tuntumaa tunturipyöräilyyn.

Kansallispuistossa saa pyöräillä kesällä kaikilla maastoon merkityillä reiteillä lukuunottamatta Kiilopään huipulle menevää reittiä. Seitsemän ympyräreittiä on merkitty maastoon suositelluksi maastopyöräreitiksi. Ympyräreittejä halkoo runkoreitti, joka yhdistää alueet Kakslauttasesta Kiilopäälle, Saariselän kylälle ja aina Moitakuruun saakka. Kunkin reitin merkintä koostuu oranssista reitin numerolaatasta (1-7) ja maastopyöräilijäsymbolista. Reitit 8 ja 9 eivät ole merkitty maastoon pyöräilijäsymbolilla ja osittain niistä puuttuu reittimerkinnät kokonaan. Kulmakuruun vievä reitti 9 on erämaamainen reitti, jota suositellaan ainoastaan erittäin kokeneille ja suunnistustaitoisille maastopyöräilijöille. Maastopyöräkartta (pdf 8,4 Mt, inari.fi) sekä lisätietoa reiteistä ja reittien GPX-jäljistä löytyy reittikuvauksista.

Maastoon merkittyjen reittien lisäksi pyöräily on sallittu muutamalla maastoon merkitsemättömällä uralla. Listaus urista löytyy kansallispuiston säännöistä.

Talvella pyöräily on sallittu kaikkialla, paitsi huolletuilla laduilla. Saariselkä-Kiilopään alueella on talvisin olosuhteista riippuen noin 50-80 kilometriä huollettuja talvipolkuja, joista osa on tarkoitettu vain pyöräilyyn.

Muut aktiviteetit

• Kalastus:
  • UK-puiston kalastusalueelle nro 1505 (eraluvat.fi) myydään vuorokauden sekä koko kauden kattavia lupia.
  • Suomujoen kalastusalueelle 1568 (eraluvat.fi) myydään kalastuslupia ensisijaisesti Sodankylän kuntalaisille. Luttojoen kalastusalueelle 1545 (eraluvat.fi) myydään vuorokausilupia. Alueellisen luvan lisäksi 18-69-vuotiaalla kalastajalla pitää olla kalastonhoitomaksu (eraluvat.fi) suoritettuna. 
  • Nuorttijoen kalastusalueelle nro 3550 (eraluvat.fi) myydään vuorokauden, viikon sekä koko kauden kattavia lupia. Alueellisen luvan lisäksi 18-69-vuotiaalla kalastajalla pitää olla kalastonhoitomaksu (eraluvat.fi) suoritettuna.
  • Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia eli jokaisenoikeuksia. Niitä ei kuitenkaan saa harjoittaa vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoissa tai muilla vesialueilla, joissa kalastuslainsäädännön tai sen perusteella annettujen määräysten mukaan kalastaminen on kielletty.
  • Kalastuslupia voi ostaa Metsähallituksen erälupien verkkokaupasta (eraluvat.fi).
  • Kalastajan on tarkistettava kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.

• Lintujen tarkkailu: Kansallispuistossa voi nähdä esim. maakotkan, kuukkelin, riekon tai kapustarinnan. Tankavaaran luontopolkujen varrella on kaksi näkötornia, jotka sopivat hyvin lintujen tarkkailuun.
• Asiakaspalvelu: Urho Kekkosen kansallispuiston asiakaspalvelusta saat tietoa kansallispuistosta ja ajankohtaisista asioista. Kysy meiltä retkeilyvinkkejä, tee varauksia varaus- ja vuokratupiin.

• Marjastus ja sienestys: Kansallispuistossa voit poimia marjoja ja sieniä.
• Melonta: Kansallispuistossa ei ole merkittyjä melontareittejä. Melontaan sopivia jokia ovat esim. Luiro- ja Kopsusjoki. Meloa voi myös Nuorttijoella. Kanootilla ja kajakilla meloessa on Nuorttijoella rantauduttava heti kansallispuiston rajan jälkeen Kärekeojan kohdalla, josta on lyhyt matka Haukinivan pysäköintipaikalle. Kevyillä kannettavilla melontavarusteilla voi halutessaan jatkaa Nuorttijokea vielä eteenpäin, rantautuminen on tehtävä viimeistään ennen Kolsankosken siltaa ja rajavyöhykettä, josta varusteet on kannettava jalkapatikassa takaisin pysäköintipaikalle. Luirojoen ja Nuorttijoen melontakarttoja ylläpitää Savukosken kunta (korvatunturi.fi).
• Metsästys: Urho Kekkosen kansallispuistossa saavat metsästää ainoastaan paikalliset asukkaat asuinkuntansa alueella metsästyslain mukaisin ehdoin.
• Nähtävyydet ja näköalat: Vaella puiston keskiosassa sijaitsevalle Luirojärvelle ja sen itäpuolella kohoavalle puiston ja koko Itä-Lapin korkeimmalle tunturille Sokostille, Paratiisikuruun tai Vongoivan räystäälle. Vieraile kirkasvetisessä Suomujokilaaksossa, tai matkaa ihailemaan Venäjälle laskevan Nuorttijoen jylhää kanjonia. Alueen kulttuuriperintöön tutustut mm. kansallispuiston pohjoisosan kolttakentillä ja Raja-Joosepin asuinkentällä Venäjän rajan tuntumassa sekä Tankavaaran toisen maailmansodan aikaisella saksalaisten Schutzwall-puolustusasemalla. Helposti tavoitettavia näköalapaikkoja ovat huikea Rumakuru, Kiilopään huippu sekä Kaunispää kansallispuiston rajan läheisyydessä Saariselällä.

• Ratsastus: Ratsastus on sallittua kansallispuistossa ainoastaan seuraavilla reitillä: Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat, Kemihaara-Mantoselkä, Kemihaara-Rakitsat ja Kakslauttanen-Kopsusjärven maastoura Kopsusjärventien laavulle asti.
• Koiravaljakot: Koiravaljakolla ajo on kiellettyä.
• Vapaaehtoistoiminta: Voit osallistua puiston toimintaan talkooleireillä ja erilaisissa tapahtumissa. Kansallispuistossa on myös kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa.