Virkistysmetsää
Unarinkönkään virkistysmetsäalue muodostuu Meltausjokea ympäröivistä, pääasiassa mäntyvaltaisista kangasmaista. Alueella on vaihtelevia harjumuodostelmia, suppia sekä kalliometsiä. Jokivarressa on paikoin rehevämpiä sekametsiä, joissa myös koivu ja kuusi ovat yleisiä. Joen rantapenkereillä kasvilajisto on monipuolisimmillaan. Värikkäät kukat, kuten rantatädykkeet ja huopaohdakkeet, reunustavat jokirantaa. Paikoin taas monet heinät ja sarat ovat valtalajeina.
Meltausjoki virtaa vapaana
Meltausjoki on Ounasjoen suurin sivujoki, joka saa alkunsa Unarinjärvestä. Joki virtaa vapaana 46 kilometrin matkan Rovaniemen pohjoisosan halki ja yhtyy Ounasjokeen Meltauksen kylän kohdalla.
Meltausjoessa on uitettu puuta aikaisemmin joen yläjuoksulta lähtien, minkä vuoksi uittoyhdistykselle annettiin jokivarresta Unarinkönkään kohdalta kämppäalue uittomiesten majoittumista varten. Nykyisin uittokämppä toimii vuokrakämppänä, jota voi varata alueella yöpymistä varten.
Elämää Meltausjoessa
Etenkin kalastajia kiinnostanee Meltausjoen vedenalainen luonto. Veden alla lymyilevät mm. harjukset ja taimenet. Myös siika, ahven ja hauki kuuluvat joen kalalajistoon.
Meltausjoki tunnetaan erityisesti hyvänä harjusjokena. Harjus eli harri kuuluu lohikaloihin, joten sillä on tuntomerkkinä rasvaevä ruumiin takaosassa selkäpuolella. Harjuksen paras tuntomerkki on kuitenkin suuri harjamainen selkäevä. Ravinnokseen harjus napsii mm. vedessä eläviä toukkia ja veden pinnan tuntumassa lentäviä hyönteisiä, kuten perhosia ja korentoja.