Hankoniemellä retkeillessä kannattaa luontokohteiden ohella tutustua alueen rikkaaseen historiaan ja lukuisiin nähtävyyksiin.
Hankoniemen sotaisa historia
Haluttu Hankoniemi
Suojaisat väylät ja välitön avomeriyhteys ovat tehneet Hankoniemestä halutun tukikohdan kautta aikojen. Hankoniemen haltija kykeni sillanpääasemastaan hallitsemaan pohjoisen Suomenlahden merenkulkua. Ei siis ole ihme, että Hankoniemellä on historian saatossa ollut monta ottajaa: Sekä Ruotsin että Venäjän laivastot ovat halunneet sen tukikohdakseen.
Hankoniemen sotahistoria ennen toista maailmansotaa
Varhaisimmat tiedot Hankoniemen linnoittamisesta ovat vuodelta 1656, jolloin Brunerskärin skanssiksi kutsuttu hirsistä ja sorasta rakennettu kenttälinnoite oli osa silloista rannikonpuolustusjärjestelmää. Hankoniemen linnoitusten merkittävin rakennuskausi ajoittui kuitenkin 1700-luvun viimeiselle vuosikymmenelle ja 1800-luvun alkuvuosille. Tällöin elettiin Ruotsin vallan aikaa ja linnoituksen tarkoituksena oli estää Venäjän laivaston pyrkimykset Hankoniemellä. Suomen sodassa vuosina 1808 - 1809 venäläiset kuitenkin miehittivät Hankoniemen linnoituksen taisteluitta, koska sen ruotsalainen varuskunta oli komennettu jo ennen sodan syttymistä Suomenlinnan joukkojen vahvistukseksi.
Hangon linnoitus tuhoutui lähes täysin Krimin sodassa vuosina 1854 - 56. Gustavsvärnin, Kustaa Aadolfin ja Meijerfeldtin linnoitukset räjäytettiin loppukesästä 1854. Tuhoa täydensi paikallisille asukkaille annettu lupa hakea varuskunta-alueelta rakennusmateriaalia omiin tarkoituksiinsa.
Tälläkään kertaa linnoituksesta ei varsinaisesti taisteltu, vaan linnoituksen puolustuksesta vastanneet venäläiset upseerit räjäyttivät linnoituksen itse ylivoimaisena pitämänsä vihollisen edessä.
1900-luvun alussa Hankoniemestä tuli osa Pietari Suuren merilinnoitusta. Tarkoituksena oli taata keisarikunnan pääkaupungin Pietarin turvallisuus erityisesti saksalaisten hyökkäyksen varalta. Venäjän vallankumouksen jälkeen Hankoniemen rannikkotykistölinnakkeet siirtyivät itsenäistyneen Suomen puolustuslaitoksen käyttöön.
Hankoniemi toisessa maailmansodassa
Leningradin turvallisuudesta tuli kohtalonkysymys Hangolle ja koko Suomelle. Syksyllä 1939 Neuvostoliitto vaati itselleen Hankoniemeltä laivastotukikohtaa Suomenlahden herruuden varmistamiseksi. Suomi kieltäytyi aluevaihdoksista ja Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme. Talvisodan aikana Hanko oli yksi eniten pommitetuista kaupungeistamme.
Talvisodan päätyttyä Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Venäläiset rakensivat vuosina 1940 - 41 tehokkaan puolustuslaitteiston nykyiselle Uddskatanin luonnonsuojelualueelle. Suomalaiset linnoittivat puolestaan Hankoniemen vuokra-alueen vastaista rajaa ja Hankoniemen poikki rakennettiin vahva Harparskog-asema, joka oli jatkosodan syttyessä täysin käyttökunnossa. Jatkosodan aikana Hangon lähisaaristossa taisteltiin verisesti. Hangon vuokra-alue siirtyi suomalaisten haltuun 4.12.1941.
Aiheeseen voi tutustua tarkemmin Hangon rintamamuseossa (rintamamuseo.fi) ja Carl Gustaf Mannerheimista (mannerheim.fi) kertovasta sivusta.
Sodan jälkiä mäntykankaalla
Hankoniemen mäntykankailla on paljon merkkejä sotahistoriasta. Talvisodan päätyttyä Suomi joutui Moskovan rauhanehtojen mukaisesti vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle. Jatkosodan aikana neuvostoarmeija vetäytyi Hankoniemeltä loppuvuodesta 1941, jättäen jälkeensä lukuisia maastosta vielä nykyäänkin löytyviä linnoituslaitteita. Muun muassa Täktomin ja Tvärminnen välinen tykistörata on yhä olemassa, joskin sen 305 mm:n rautatietykit jouduttiin palauttamaan Neuvostoliittoon vuoden 1944 lopussa.
Inspiroiva kylämiljöö
Ajettaessa Täktomintietä kannattaa katsella tien molemmin puolin ryhmittynyttä Täktomin kylää. Viehättävä kylä on pitkälti säilyttänyt perinteikkään ulkoasunsa. 1700-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun kylässä oli viisi tilaa, jotka harjoittivat maatalouden ja kalastuksen lisäksi myös hylkeenpyyntiä - tähän viittaa Täktominkylän vanha nimi Sälhamnsbugten.
Hankoniemen ainutlaatuinen luonto on kiehtonut ja inspiroinut taiteilijoita. Täktomin naapurikylässä Tvärminnessä kesiään viettivät monet 1900-luvun alun merkittävät kulttuuripersoonat. Sibelius souteli, ui ja patikoi Tvärminnessä kesällä 1902. Sibeliuksen sävellys "Untako vain" on tältä ajalta. Taiteilija Venny Soldan ja hänen puolisonsa kirjailija Juhani Aho perheineen viettivät kesiä Tvärminnessä 1800-luvun lopulta lähes 1900-luvun puoliväliin saakka. Meri ja saariston luonto vaikuttivat Venny Soldanin taiteeseen, ja Juhani Aho viittasi paikkaan ja sen tunnelmiin useissa teksteissään.
Lisää aiheesta voi lukea Birgitta Ektström Söderlundin kirjoittamasta kirjasta "Hangossa kuin ulkomailla konsanaan".
Jääkauden jälkiä
Noin kilometri ennen Täktbuktenille kääntyvää Kobbenin tiehaaraa löytyy mielenkiintoinen luonnonmuistomerkki jääkauden ajalta. Täktomintien pohjoispuolella on kalliomuodostelma, jossa on lukuisia hiidenkirnuja. Jopa useiden metrien syvyiset kallio-onkalot kertovat jäämassojen sulamisvesien voimasta. Erisyvyiset hiidenkirnut syntyivät jääkauden sulamisvesien pyörittäessä jauhinkiviä eli pyörrekiviä paikoillaan. Hiidenkirnuille opastaa Täktomintien varressa oleva viitta.