Taatsin seita ja Taatsinkirkko

Lappi, Länsi-Lappi
Kittilä
Taatsin suojelumetsä, 89 ha

Taatsijärven rotkomaisessa luoteisosassa kohoavat mahtavat Taatsin seitakivi ja lähes pystysuora kallioseinämä, Taatsinkirkko. Seita on ollut saamelaisille tärkeä pyhä paikka ja sille on tultu uhraamaan pitkienkin taipaleiden takaa aina naapurimaista asti.

Taatsin seita

Jylhä Taatsin seita sijaitsee Kittilän koillisosassa, noin 11 kilometriä Pokan kylästä luoteeseen. Seita on luonnon muovaama kymmenisen metriä korkea ylöspäin kapeneva kivipaasi Taatsijärven kallioisella rannalla. Samuli Paulaharju kuvailee kohdetta teoksessaan Lapin muisteluksia (1922):

"Syvimmässä sydänmaassa, korkealla Kitisen latvoilla, on Taatsin seita, ristimättömän kansan kuulu jumalainen…Pienen jyrkkärantaisen Taatsijärven pohjoisrannalla, äkkijyrkän pahtaseinän suojassa, se seisoo kuin mahtava röyhyinen peikko, harmaa vuorenäijä. --- Aikoinaan sanotaan ukon päässä olleen "lakinkin", kivimuodostuman kuin lapinäijän nelikolkkapäähineen, mutta uskottomat ihmiset ovat karistaneet sen maahan."

Taatsinkirkko

Lähellä seitakiveä on Taatsinkirkkona tunnettu pystysuora kallio, joka avautuu Taatsijärven selälle. Kalliopahtaa on uhrimenojen ohella käytetty tehokkaana peuranpyyntipaikkana. Paikan nimitys on kuvaava - kallion seinämät antavat äänelle kirkkomaisen kaiun, ja kallion voi nähdä muodostavan kirkonpenkit. Pahdan laakeaa ylätasannetta on myöhemmin käytetty kirkonmenojen toimituspaikkana. Paulaharju kirjoittaa:

"Vesi juoksee siellä ja tippuu ja ottaa kaijun niinkuin saarnattaisiin siellä. Se on niinkuin huone. Sanothan, että se on jättiläisten tekemä. Lappalaiset ovat laittanhet uhriaan siellä päällä, poronsarvia ja kalanpäitä, peuransarvia ja luita. Aina laskiaisiltana kun on keitetty poronkoparoita, on luut viety sinne. Ja kalanpyynnistä on myös viety osa sinne. Kallion alle ovat uhrinsa panhet. Taatsinkirkon alla ovat lappalaiset laulanhet seitarukouksiansa. Se kun kumisi, siksi siellä lauloivat." (Seitoja ja seidan palvontaa 1932)

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö

Taatsin muinaisjäännösalue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Alue on Metsähallituksen päätöksellä suojeltu suojelumetsä. Seitakivellä ja sen läheisyydessä suositellaan käytettävän retkeilyreittejä, jotta maasto ei tarpeettomasti kulu. Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (finlex.fi) nojalla rauhoitettuja ja niiden vahingoittaminen on kielletty.

Lue lisää seidoista.

Aukioloajat

Kohteeseen voi tutustua lähinnä sulan maan aikaan, sillä alueelle johtavaa metsäautotietä ei aurata talvella. Talvella kohteen viereen pääsee Pulju-Pokka -moottorikelkkauraa pitkin. Kohteessa ei ole henkilökuntaa.

Yhteystiedot

Lisätietoja kohteesta saa Yllästunturin luontokeskus Kellokkaasta, Pallastunturin luontokeskuksesta ja Tunturi-Lapin luontokeskuksesta.

Kulkuyhteydet

Kohteeseen on matkaa noin 80 km Leviltä, noin 100 km Kittilästä ja 120 km Inarista.

Autolla

• Kohteeseen on opasteet Pokan kylästä. Kylän kohdalla Kittilä - Inari -tieltä (nro 955) kääntyy luoteeseen Taatsintie, jota ajetaan noin 11 km. Tien varressa seidan kohdalla oikealla on pysäköintialue ja opastustaulu, jossa kohteesta kerrotaan suomen lisäksi ruotsin ja englannin kielillä. Seidan juurelle johtaa lyhyt polku sekä portaat levähdys- ja näköalatasanteineen. Reitti seidalle on vaativa kuten myös Taatsinkirkolle. Taatsinkirkko sijaitsee seidalta muutama sata metriä luoteeseen. Taatsintietä ei aurata talvella kuin Kaalimaan kylään asti.

Julkiset kulkuyhteydet

• Kohteeseen ei pääse julkisilla kulkuvälineillä. Linja-autolla pääsee lähimmillään Kittilän Könkään kylään noin 70 km:n ja Leville noin 80 km:n päähän. Aikataulut löytyvät Matkahuollon (matkahuolto.fi) verkkosivuilta.

Kartat

Sähköiset kartat

• Metsähallituksen retkikartta.fi

Muut kartat

• Repokaira Angeli Pulju, vedenkestävä topokartta, 1:50 000, Karttakeskus 2022.
• Lemmenjoki, vedenkestävä ulkoilukartta, 1:100 000 / 1:50 000. Karttakeskus 2022.
• Retkeily GT Pohjois-Suomi, 1:400 000. Karttakeskus 2016. Kartan voi ostaa Karttakeskukselta ja Maanmittauslaitokselta.
• Maastokartta, numero V432, 1:50 000. Karttakeskus 2007. Kartan voi ostaa mm. Karttakeskukselta.

Palvelut

Autiotuvat ja tulentekopaikka

• Kohteen lähellä on Taatsijärven autiotupa, seidalta noin 1 km kaakkoon. Tuvan pihapiirissä on tulentekopaikka ja kuivakäymälä. Autiotupa on rakennettu 1950-luvulla alun perin pokkalaisten kalakämpäksi.
• Kohteesta 7 - 8 km linnuntietä löytyvät myös Uurrekarkean palovartijan maja sekä Paaraskallan ja Raijankiselän autiotuvat.

Kahvila-, ravintola- ja majoituspalvelut

• Pokan kylässä on mm. kahvila-, ravintola- ja majoituspalveluja.
• Kattavammat palvelut löytyvät Leviltä (levi.fi) noin 80 km:n ja Kittilästä (kittila.fi) noin 100 km:n päästä.

Esteettömät palvelut

• Kohteessa ei ole esteettömiä palveluita.

Moottorikelkkailu-ura

• Taatsin seita ja Taatsijärven autiotupa sijaitsevat Pohjois-Kittilän reitistöön kuuluvan Pulju - Pokka moottorikelkkailu-uran varrella.

Kalastus

• Taatsin suojelumetsän vesistöissä voi kalastaa Länsi-Lapin vapaluvalla nro 2410 (eräluvat.fi). Lisäksi tulee olla maksettuna valtion kalastonhoitomaksu (eraluvat.fi). Taatsijärvellä voi kalastaa myös mm. verkoilla ja katiskoilla hankkimalla Kolari-Muonio-Kittilä pyydysluvan nro 2007 (eräluvat.fi) alueelle. Virtaavia vesiä lukuunottamatta alueella voi onkia ja pilkkiä jokaisenoikeudella (ymparisto.fi).
• Kalastuslupia myyvät Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Pallastunturin luontokeskusen ja Tunturi-Lapin luontokeskus. Kalastuslupia voi hankkia myös Metsähallituksen verkkokaupasta (verkkokauppa.eraluvat.fi). Metsähallituksen vieheluvan saa hankittua lisäksi matkapuhelimella.

Muita käyntikohteita lähistöllä

• Lemmenjoen kansallispuiston eteläraja on alle 10 kilometrin päässä pohjoisessa.
• Lähistöllä on useita retkeilyyn sopivia alueita kuten Hammastunturin ja Puljun erämaa-alueet.