Reittien lähtöpisteet
Sompion luonnonpuisto, Sompiojärventie.
Pyhä-Nattasen polku 2 - 7 km
Kuljettavissa kesällä kävellen. Polulle on kaksi lähtöpaikkaa. Polulle ei ole tehty virallista vaativuusluokitusta, mutta polku on keskivaikea johtuen noususta Pyhä-Nattasen päälle. Reitti on merkitty maastoon vihreillä tolpilla ja puisilla ristiviitoilla. Luonnonpuistossa tulee pysyä maastoon merkityillä poluilla.
Kulkuaika: 3 - 8h.
Lähtöpiste
Osoite: Sompion luonnonpuisto, Sompiojärventie. (retkikartta.fi
Koordinaatit: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 06.6501' lon: 27° 21.2650' ETRS-TM35FIN N: 7555264 E: 514745
Retkeilyrakenteet
Nalijoen laavu ja Pyhä-Nattasen palovartijan tupa, joka toimii sääsuojana. HUOM! Tupa ei toimi enää päivätupana! Tuvassa ei ole kamiinaa ja kaasuliettä.
Nähtävää
Huipulta avautuvaa kaukomaisemaa hallitsee koillisen suunnalla Nattastunturien juonto. Pyhä-Nattasen kainaloon on asettunut pieni, erämainen Sukkulalampi, jota voi ihailla huipulta. Kauempana esittäytyy laaja yhtenäinen Urho Kekkosen kansallispuiston tunturialue.
Reittiselostus
Reittimerkintä: Reitti on merkitty maastoon vihreillä tolpilla ja puisilla ristiviitoilla.
Pyhä-Nattasen polku, 7 km, kulkee luonnonpuiston länsiosassa. Reitille pääsee Sompiojärven metsäautotieltä, luonnonpuiston rajalta, missä on pieni pysäköintipaikka ja opastetaulu.
Alkumatkasta metsäinen polku kulkee Nalijokea myötäillen Nalijoen laavulle. Laavulta polku alkaa pikku hiljaa nousta, ja puolivälistä lähtien noustaan jyrkkää ja kivikkoista rinnettä kohti Pyhä-Nattasen huippua. Huipun tuntumassa on vaikeakulkuista kivikkoa ja vaellukseen sopivat maastojalkineet ovatkin tärkeä varustus tällä retkellä.
Pyhä-Nattasen huipulta polku laskee Sompiojärventielle. Polku on kivikkoinen ja juurakkoinen. Loppumatka kuljetaan metsäistä polkua. Viimeinen kilometri kulkee Sompiojärven metsäautotietä takaisin lähtöpisteeseen. Reitti ei sovellu huonokuntoisille.
Rengasreittinä kuljettaessa reitin pituudeksi tulee yhteensä 7 km. Rengasreitti suositellaan kuljettavaksi myötäpäivään.
Mikäli haluaa poiketa ainoastaan Pyhä-Nattasen huipulla, retken aloituspisteeseen luonnonpuiston rajalta on matkaa noin 1 kilometri. Lähtöpaikalla on pysäköintipaikka ja opastetaulut. Polku lähtee nousemaan suoraan Pyhä-Nattasen huipulle. Alkumatkalla polku on metsäinen ja nousu loivaa. Pikku hiljaa nousu jyrkkenee ja polku muuttuu juurakkoiseksi ja kivikkoiseksi. Polkua on kestävöity metsäisillä osuuksilla sen leviämisen estämiseksi. Huippua lähestyttyä kivikot muuttuvat rakkaisemmiksi ja ylhäällä polku kulkee suurten laattakivien ja rakkojen kautta laelle. Reitin pituus yhteen suuntaan on 2 km.
Huomioitavaa
Ota mukaan juomavesi, koska huipulla ei ole vesipistettä. Huipulla ei ole tulentekopaikkaa, eikä tuvassa kamiinaa tai kaasuliettä. Lähimmät tulentekopaikat ovat Sompiojärvellä ja Nalijoen laavulla.
Luonnonpuistossa tulee pysyä maastoon merkityillä poluilla.
Ruijanpolku, 35 km, yhteen suuntaan
Kuljettavissa kesällä kävellen. Reitti on merkitty maastoon. Reitin kulkeminen edellyttää kohtalaisia suunnistus- ja erätaitoja.
Kulkuaika: 2 päivää.
Lähtöpisteet
Sompiojärven pysäköintipaikka (retkikartta.fi). Osoite: Sompion luonnonpuisto, Sompiojärventie.
Koordinaatit: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 06.6501' lon: 27° 21.2650' ETRS-TM35FIN N: 7555264 E: 514745
Kiilopääntien pysäköintipaikka (retkikartta.fi). Kiilopääntien varresta on opasteet polulle ja pysäköintialue.
Koordinaatit: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 20.1716' lon: 27° 25.7065' ETRS-TM35FIN N: 7580409 E: 517651
Laanila (retkikartta.fi). Laanilasta Ruijanpolulle pääsee Saariselän alueen kesäreittien lähtöpisteestä.
Koordinaatit: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 23.5589' lon: 27° 24.0504' ETRS-TM35FIN N: 7586696 E: 516473
Retkeilyrakenteet
Sompiojärven kota ja laavu sekä lintutorni ja Kaptukaislammen laavu. Kopsusjärventien laavu sijaitsee Ruijanpolulta noin 500m länteen ja Sivakkaojan laavulle on polulta noin 100m. Ruijanpolun varrella tulenteko on sallittu vain huolletuilla tulentekopaikoilla.
Nähtävää
Ruijanpolku kulkee jylhien Nattastuntureiden välistä Sompion luonnonpuiston halki. Terävä-Nattaselta (544 m) avautuu huikean upea näkymä ympäröivään tunturimaisemaan ja luontoon. Jylhimpinä maisemassa näkyvät Suku-Nattanen ja monilakinen Seinätunturi sekä Pyhä-Nattanen. Kauempana siintävät Urho Kekkosen kansallispuiston tunturit kuten Sokosti ja Ukselmapää.
Reittiselostus
Sompiojärvi - Terävä-Nattanen, 6 km
Sompiojärveltä lähdettäessä polun alkupuoli kuljetaan paikoin hyvin kivikkoisessa maastossa. Retkeilijällä onkin syytä olla hyvät retkeilyjalkineet jalassaan ja alkukesästä sekä sateisina aikoina kumisaappaat. Alkutaival kulkee Nattastuntureiden juurella kasvavassa vanhassa metsässä ja on kivikkoista taivalta. Erityisesti Seinätunturin ja Terävä-Nattasen välinen kuru on rakkainen ja alkukesästä siellä on usein vielä lunta.
Puisten merkkitolppien lisäksi ensimmäisen 6 km matkalla on myös useita kivikasoiksi koottuja ikivanhoja reittimerkintöjä. Vanhat kiviset reittimerkinnät on säilytettävä koskemattomina (Muinaismuistolaki). Kivikkoinen polku johdattaa kulkijat retken ensimmäiselle välietapille, Terävä-Nattasen juurelle. Matkalla on ylitetty pieni Kulmakko-oja, josta voi ottaa vettä.
Terävä-Nattanen - Terävä-Nattasen huippu, noin 1 km
Kivikkoinen taival jatkuu, kun kivutaan Terävä-Nattasen huipulle. Terävä-Nattaselle kiipeäminen on ainoa merkittävä nousu Ruijanpolulla. Terävä-Nattasen huipulle vievällä pistoreitillä noustaan 544 m korkeuteen ja kilometrin matka huipulle on varsinkin lopussa erittäin kivikkoinen. Terävä-Nattasen huipulla on pelkästään rakkakivikkoa. Terävä-Nattasen huipulta avautuva upea näkymä palkitsee kuitenkin kiipeämisen vaivat moninkertaisesti!
Huipulla maisema avautuu joka puolelle ympäröivään maisemaan. Terävä-Nattasen lisäksi Nattasten muut viisi huippua näyttäytyvät lähellä; Pyhä-Nattanen, Seinätunturi, Serrikainen, Lupukainen ja Suku-Nattanen. Urho Kekkosen kansallispuiston laaja tunturialue siintää kauempana pohjoisessa, koillisessa ja idässä. Etelässä näkyy tarunhohtoinen Sompiojärvi ja taaempana Lokan tekojärvi. Kauempana lounaassa välkehtii Porttipahdan tekojärvi. Tunturialueita reunustavat sankat kynttiläkuusikot. Pohjoiset aapasuoalueet näyttäytyvät huipulta katsottaessa tuntureiden ja metsien välissä luikertelevina juonteina. Kaukomaisemia tiiraillessa voi yllättäen havaita miltei jalkojen juuresta kiirunan, joka viihtyy puuttomassa avotunturissa. Huipulta paluu tapahtuu samaa reittiä.
Terävä-Nattanen - Kaptukaislammen laavu, 9 km
Sompion luonnonpuiston pohjoisrajan tuntumassa suuret, pitkäoksaiset kuuset ja paksu sammalikko luovat oman tunnelmansa. Nattushaara ylitetään siltaa pitkin. Kevätaikaan juuri tällä kohdalla reittiä voi olla tulvaa.
Ruijanpolulla retkeillessä on hyvä yöpyä välillä. Suurin piirtein polun puolivälissä, Kaptukaislammella voi leiriytyä teltassa tai laavussa. Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva laavu on erämaisten, pienten Kaptukaislampien rannalla. Juomaveden voi ottaa Kaptukaisojasta, joka on parisataa metriä laavusta etelään päin ja polku kulkee ojan yli sillan kautta.
Kaptukaislammen laavu - Kiilopään tie, 13 km
Kaptukaislammen laavulta matka jatkuu mukavasti kuivalla metsäosuudella. Kopsusjärvelle menevä maastoura ylitetään noin viiden kilometrin päässä Kaptukaislammilta. Kopsusjärventien varrella noin 600 m Ruijanpolusta länteen on laavu, jossa voi pitää taukoa tai yöpyä. Loppuosa matkasta on helppokulkuista maastoa. Tunturikoivikot ja mäntykankaat johdattavat kulkijan Kiilopään tien varteen. Tällä osuudella tarkka kulkija saattaa huomata vanhoihin mäntyihin reitin merkeiksi kauan sitten veistettyjä pilkkoja.
Kiilopään tie - Laanila, 6 km
Kiilopään tieltä matka jatkuu Laanilaan männikköisessä maastossa Kiilopään tuntureiden kehystäessä maisemaa itäpuolella. Laanilasta on yhteys Saariselän - Kiilopään alueen merkityille reiteille.
Huomioitavaa
Ruijanpolulla selviää vaelluskengillä, mutta alkukesästä ja sateisina aikoina on hyvä olla kumisaappaat mukana. Reitin kiertäminen edellyttää kohtalaisia erätaitoja.
Polun varrella on vanhoja kivikasoja polkumerkintänä. Vanhat kiviset polkumerkinnät tulee säilyttää koskemattomina (Muinaismuistolaki) ja muutenkin luonnonpuiston alueella kaikki luontoa muuttava toiminta on kiellettyä. Luonnonpuistossa saa liikkua ainoastaan maastoon merkityillä poluilla, joten merkityiltä reiteiltä poikkeaminen ei ole sallittua.
Leiriytyminen on sallittu luonnonpuistossa ainoastaan Sompiojärven rannalla.
