Tervahautoja, hiilimiiluja ja kaskenpolttoa
Pieneltä Soiperoisen alueelta löytyy runsaasti merkkejä monimuotoisesta, vanhasta ihmistoiminnasta.
Soiperoisen männikkökankaita hakattiin 1800 - 1850 -lukujen tervanpolton kiivaimpana aikana. Alueen etelälaidalla, Kutinjoen varressa sijaitsi suuri tervahauta, joka näkyy edelleen. Tervatynnyrit kuljetettiin veneellä Kutinjokea ja Kostonjokea Taivalkoskelle, josta joko maitse hevosilla tai tukkilautoilla Iijokea pitkin tervakaupunki Ouluun.
Erityisesti autohiilen hankintaan perustettu Metsähallituksen hiilitoimisto valmistutti sodan jälkeen 1940-luvulla puuhiiltä Saarilammen pohjoispuolella sijaitsevassa Saarilamminahossa. Paikalta löytyy kolme hiilimiilun pohjaa ja miilunpolttajan mökin rauniot.
Alueen itäosilla on harjoitettu kaskenpolttoa 1800-luvun alkupuolella.
Saarilammen itärannan läheisyydessä olevalla suolla on niitetty heinää kotieläimille. Suolta löytyy niittysuovan pohja.
Rääpysjärven rannalta on löydetty 1700-luvulla asustaneen kalastajan vaatimattoman torpan, verkkoladon ja kalasaunan jäänteet.
Muinaisjäännökset
Muinaisjäännöksiä alueella ovat peuranpyyntikuoppa Soiperoisenharjulla ja useat tervahaudat.
