Koveron kruununmetsätorppa
Koveron kruununmetsätorppa esittelee viime vuosisadan alun elämänmenoa Seitsemisen saloseudulla. Tila on kunnostettu ja kalustettu 1930-luvun asuun. Vanhan ja osin alkuperäisen rakennuskannan muodostavat torppa, pakari (leivintupa) sekä karja- ja viljasuojat. Pihapiirissä kukoistavat monet vanhat mauste-, lääke- ja koristekasvit: kessu, humala, lipstikka eli liperi ja ruusut. Lampaat laiduntavat torpan lähiniityillä.
Torppa on avoinna kesäisin. Vieraat ovat tervetulleita tutustumaan entisajan elämään ja perinteisiin työtapoihin.
Koveron kruununmetsätorpalle myönnettiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinteisen rakentamisen kunniakilpi. Se naulattiin päärakennuksen seinään Koveron 150-vuotisjuhlissa.
Vanhat rakennukset
Koveron tila on perustettu 1850-luvulla. Nykyisen pihapiirin vanhin rakennus on pakari 1870-luvulta. Komean päärakennuksen rakennustyöt alkoivat vuonna 1881. Päärakennuksen järeät seinähirret ovat käsinveistetyt.
Pitkäjärven metsäkämppä ja sen pihapiirissä oleva talli ovat valmistuneet 1930-luvulla. Metsätyömiesten makuutilan, ns. jätkien puolen, ja keittiön lisäksi kämpässä on teräväksi pääksi nimitetty huone, jossa työnjohtajat yöpyivät. Pitkäjärvi oli erityisesti hevosmiesten kämppä.
Koveron ja Pitkäjärven rakennukset kuuluvat Metsähallituksen suojeltuihin rakennuksiin.
Kortesalon tilan rakensi vuonna 1937 Koveron tilalla pitkään renkinä toiminut Kaarlo Viinamäki. Vuonna 1973 tila myytiin Metsähallitukselle. Kansallispuiston perustamisen jälkeen Kortesalo kunnostettiin majoituskäyttöä varten.
Liesijoessa Kettulammen alapuolella on sijainnut vesimylly, jossa lähialueiden taloista on käyty jauhamassa jyvät jauhoiksi. Myllyttämässä käytiin kerran vuodessa, jolloin jauhettiin koko vuoden tarpeisiin. Alkuperäinen mylly on purettu, ja paikalle on tuotu Helvetinjärven alueelta vastaava vanha vesimylly.
Multiharjun aarnimetsä
Multiharjun aarnimetsä on yksi eteläisen Suomen vanhimmista metsäalueista. Ikimetsän hämärään pääsee tutustumaan kahden kilometrin pituisella luontopolulla.
