Ruunaan luonnonsuojelualue on ainutlaatuinen karjalainen salomaa lähes tiettömän taipaleen takana. Suurin osa luonnonsuojelualueesta on karua metsä- ja suoluontoa. Alueen metsissä huojuvat yli satavuotiaat puut. Maisemaa elävöittävät pienet järvet ja lammet sekä näyttävät vaarat ja matalat mäet.
Ruunaanjärvi on myös ollut osa Venäjän puolelta lähtevää uittoreittiä yli sadan vuoden ajan. Uitot loppuivat Lieksanjoella vuonna 1986. Itärajaa on ylitetty niin kaupanteon kuin sotimisen merkeissäkin. Luonnonsuojelualueella tehdään jatkossa ennallistamistoimia, joiden tarkoituksena on monipuolistaa alueen lajistoa ja nopeuttaa luonnontilan palautumista.
Rauhaa rakastava eläimistö
Luonnonsuojelualueella elelevät monet rauhaisaa elinympäristöä vaativat lajit. Alueen eläimistö on monipuolista aina laulujoutsenta ja karhua myöten. Alueella viihtyvät myös monet petolinnut sekä esimerkiksi arat metsähanhet. Talvisin ahmanjälkiä näkee yleisesti, samoin ilveksen tassukuviota. Lisäksi sudet kuuluvat alueen eläimistöön.
Erämaan suojiin on hakeutunut myös harvinainen metsäpeura, joka aikoinaan metsästettiin lähes sukupuuttoon. Metsäpeura ja poro ovat hyvin samannäköisiä, mutta metsäpeura on tummempi, hoikempi ja korkeajalkaisempi kuin poro. Valpas metsäpeura ei myöskään kesyynny. Lisäksi naaraalla eli vaatimella on sarvet. Vaadin saa kerrallaan vain yhden vasan tuoko - kesäkuussa. Kesällä pienet peuralaumat herkuttelevat luonnonsuojelualueen ja Venäjän soiden kasveilla. Syksyn tullen peurat kerääntyvät tokaksi, joka vaeltelee Ruunaan jäkäläkankailla.
Lisätietoja kovakuoriaisista
