Ristinpellon historiaa

Liedon Sauvalan kylässä oli 1900-luvun alkuun asti tapana pystyttää risti pienelle Ristinpelloksi kutsutulle peltotilkulle. Ristinpellon nimi johtuu perimätiedosta, jonka mukaan paikalla pitää aina olla risti. Mikäli ristiä ei ole "nousee pellosta suuret joukot kerupääpoikia, jotka ihmisiä vaivaavat" (Killinen 1878). Kerupäillä viitataan munkkien paljaaksi ajettuun päälakeen, tonsuuriin.  Risti on viimeksi uusittu vuonna 1998.

Ristinpellon alueelle suunniteltiin 1940-luvulla uudisrakentamista, jolloin Muinaistieteellinen toimikunta katsoi, että paikan perimätietoon liittyvät olettamukset on selvitettävä. Vuosien 1949-50 kaivauksissa tutkittiin 149 hautaa, mikä todisti Ristinpellon toimineen aimmin kalmistoalueena. Pääosin vainajat olivat arkuissa, mutta joukossa oli arkuttomiakin hautoja. Hautaustapa viittasi varhaiseen kristilliseen hautausmaahan. Ristinpellon haudat on ajoitettu 1000-luvun puolivälistä 1200-luvulle eli rautakauden lopusta varhaiskeskiajalle.

Ristinpellon pientä hautausmaata kiertää matala kivivalli. Lopullista varmuutta ei ole onko kyseessä hautausmaan aita vai liittyykö kivivalli peltojen raivauksiin.  Koekaivauksissa 1970-luvulla selvisi että hautausalue on luultua laajempi ja ulottuu kivivallien ulkopuolelle. Selvisi myös että paikalla on laaja kivikautinen asuinpaikka.

Keskellä hautausmaata on neliömäisen (7 x 7 m) rakennuksen jäännös. Kaivaushavaintojen perusteella rakennus on joskus palanut.  Rakennus on todennäköisesti ollut saarnahuone, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Tällainen saarnahuone löytyi 2010-luvulla Kaarinan Ravattulan Ristimäestä. Aiemmin on myös esitetty että jäännökset liittyisivät kellotapuliin.

Valtio osti Ristinpellon muinaisjäännsökohteen vuonna 1949. Kohde siirtyi vuonna 2014 Museovirastolta Metsähallitukselle, joka hoitaa kohdetta Museovirastoston ohjauksella.

Sauvalan kylän pitkä asutushistoria

Sauvalan kylä sijaitsee Aurajoen laaksossa, jota myöten varhainen asutus levisi rannikolta syvemmälle sisämaahan. Ristinpelto on vain yksi alueen muinaismuistokohteista:

• Noin 200 m Ristinpellosta kaakkoon eli Aurajokea kohti on Ylipään kalmisto, josta on löydetty rikkaasti varustettuja polttohautauksia. Ne ajoittuvat 500-luvulta 800-luvun alkuun.
• Noin 300 m Ylipäästä on puolestaan viikinkiaikainen (800-1050 jKr) Jokipellon polttokenttäkalmisto.
• Lisäksi Anttilasta eli vain noin 75 m ristinpellosta etelään on ristiretkiaikaisen suuren hopea-aarteen löytöpaikka;  vuonna 1898 sieltä löytyi hopeinen ristiriipus ja noin 900 hopearahaa, jotka lienee kätketty 1060-luvulla.