Luosto–Pyhä, kesäreitti n. 30 km
-
Luostonportti - Pyhälampi 9 km
Luostonportilta lähdetään helppokulkuista, sorastettua polkua pitkin kohti etelää. Retken alkuverryttelynä reitti kiemurtelee harvapuustoisessa kangasmetsässä puolentoista kilometrin matkan Ukko-Luoston portaiden juurelle. Tästä alkaa jyrkkä nousu, kun 575 porrasta vievät kulkijan kohti tunturin lakea. Portaiden yläpäästä reitti nousee vielä sorastettua polkua pitkin Ukko-Luoston huipulle, jossa maamerkkinä näkyy säähavaintoasema. Juuri ennen korkeinta kohtaa on opaste näköalapaikalle, muutaman kymmenen metriä reitiltä sivuun. Näköalapaikalle voi istahtaa ihailemaan kohti Pyhänlatva-aapaa avautuvia maisemia sekä pysähtyä tutkimaan luonto-opastetauluja. Ukko-Luoston laelta, säähavaintoaseman takaa reittimerkinnät jatkuvat alas rakkakivikkoista kaakkoisrinnettä kohti Lampivaaraa, jonne reitti kulkee Pikku-Luoston laen kautta.
Lampivaaraan saavuttaessa voi pitää evästauon pihapiirin laavulla. Lampivaarassa on myös mahdollista vierailla Ametistikaivoksella (ametistikaivos.fi) tai nauttia munkkikahvit Lampivaaran kahviossa (ametistikaivos.fi).
Lampivaarasta polku johtaa kauniissa mäntyvaltaisessa metsämaastossa loivasti vaaranrinnettä alas kohti Pyhälammen taukopaikkaa, josta löytyy Pyhälammen päivätupa sekä laavu tulentekopaikkoineen. Laavun lähellä virtaavasta Pyhäjoesta voi täyttää vesivarastot, kunhan muistaa keittää luonnonveden. Taukopaikka soveltuu hyvin myös yön yli leiriytymiseen telttaillen tai riippumatossa nukkuen.
-
Pyhälampi - Kapusta - Huttuloma 9,5 km
Pyhälammelta reitti jatkuu Latvavaaran kivikkoisen laen kautta Porontahtoman laavulle, joka sijoittuu suojaiseen notkelmaan. Laavulta on enää puolitoista kilometriä matkaa Kapustan päivätuvalle. Tuvan pihapiirissä on tulentekopaikka, jolta voi ihailla ympäröivää vanhaa kuusikkoa tai Kapustan rinteen komeaa rakkakivikkoa.
Kapustalta laskeudutaan hieman alemmas tunturien väliseen notkelmaan ja noustaan Huttutunturin kautta viiden kilometrin matka Huttuloman autiotuvalle, jonka pihapiirissä retkeilijää odottavat myös tulentekopaikka ja grillikota. Tässä autiotuvassa voi myös yöpyä, mutta taukopaikka on suosittu, joten oma teltta tai muu majoite on syytä olla mukana. Muistathan, että ensimmäiseksi tuvalle tullut antaa aina tilaa viimeiselle saapujalle. Autiotuvan takana on vedenottopiste, mutta kuivina aikoina on mahdollista, ettei vettä ole lainkaan. Vesi on keitettävä ennen juomista.
Vaihtoehtoinen yösija sekä varma vedenottopaikka löytyvät reilun kilometrin piston päästä Huttujärveltä, jonne pääsee Kapustan päivätuvalta myös suoraan (n. 4,6 km) Huttutunturin itäpuolta kulkevaa maastopyöräilyreittiä pitkin. Huttujärven rannalla sijaitsee vuokratupa saunoineen. Tuvan pihapiiristä löytyy keittokatos ja talousvesikaivo, jotka ovat kaikkien retkeilijöiden käytettävissä. Tuvan voi varata Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta tai Eräluvat-verkkokaupasta. Huttukaira on Pyhä-Luoston haltijan ja suojelijan, Huttu-Ukon, kotitannerta. Tarinan mukaan Huttu-Ukko on niin kookas, että muuan suksilla liikkunut oli huomaamattaan hiihdellyt tämän jalkojen välistä!
-
Huttuloma - Pyhä 12 km
Hyvin levätyn yön jälkeen lähdetään nousemaan loivaa rinnettä kohti Pyhän tunturiketjun viittä keroa. Kerot ovat nimeltään lännestä itään Peurakero, Laakakero, Noitatunturi, Ukonhattu ja Kultakero. Maasto on todella komeaa tunturiylänköä ja rakkakivikkoa; pieniä suolämpäreitäkin rinteiltä löytyy ja ajoittain saattaa kuulla kapustarinnan haikeaa vihellystä. Upeat maisemat kaukaisuudessa, kuten Mairivaara, Pyhäjärven taustalla komeileva Soutajatunturi sekä ympäröivien metsien ja aapasoiden kudelma koskettavat kulkijan sisintä.
Annikinlammella (reilut 4 km Huttulomasta) reitille yhtyy Noitatunturin reitti. Tätä vihreillä neliöillä merkittyä reittiä pitkin on mahdollisuus tehdä noin kilometrin mittainen pisto alueen korkeimman huipun, 541 metrin korkeuteen kurkottavan Noitatunturin, laelle ja takaisin.
Annikinlammelta kohti Karhunjuomalampea reitti viettää hiljalleen alaspäin, piipahtaen välillä lehtomaisilla paikoilla. Puolentoista kilometrin matkan jälkeen vaeltaja saapuu Karhunjuomalammen päivätuvalle. Täältä löytyy myös laavu ja puolikota, joissa voi tulistella. Karhunjuomalammesta voi ottaa vettä (jälleen on muistettava keittäminen ennen juomista), mutta lammessa eivät saa uida tai peseytyä ihmiset eivätkä koirat.
Karhunjuomalammelta edetään Uhriharjulle, jonka näköalapaikalta voi ihailla lähes kohtisuoraan jalkojen alta avautuvaa Karhukurua. Huomaathan, että Uhriharjulla liikutaan muinaismuistoalueella, jota varjellaan kulumiselta ohjaamalla kulkijat merkitylle reitille - se vie kyllä komeimmille näköalapaikoille.
Uhriharjulta laskeudutaan 447-askelmaisia portaita jylhään Isokuruun – Suomen syvimpään tunturikuruun. Portaiden alapäässä voi hiljentyä Pyhänkasteenlampea ja Pyhänkasteenputousta ihaillen. Isokurun pohjalla matka jatkuu leveää puista kävelysiltaa olevaa reittiä pitkin. Isokuru on rajoitusaluetta, jossa saa liikkua vain merkityllä reitillä. Isokurun eteläpäässä noustaan portaat ylös Isokurun taukopaikalle, jossa on mahdollisuus levähtää kodalla tai laavulla. Seuraksesi saat melko varmasti Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnuslinnun, uteliaan kuukkelin. Kodalta on enää noin kahden kilometrin matka helppoa, sorastettua polkua Isokurunkankaan metsien läpi Pyhä-Luoston luontokeskus Naavaan ja Pyhän matkailukeskukseen.
Mikäli haluaa tehdä pidemmän yhtäjaksoisen vaelluksen, voi Pyhä-Luosto retkeilyreittiin lisätä kansallispuiston pohjoisosassa, Luostonportin ja Yli-Luoston autiotuvan välillä kulkevan Yli-Luoston osuuden ja jatkaa vielä kansallispuiston rajalta valtatie 4:n varteen. Tällöin vaellusmatkaa tulee 17 km lisää. Yli-Luoston reittiosuus on kivikkoisuuden ja taukopaikkojen vähäisyyden takia huomattavasti vaativampi kuin perusreitti. Reittimerkintänä tällä osuudella ovat punaiset neliöt puissa tai tolpissa.
Reittiosuuden lähtöpiste sijaitsee valtatie 4:n varrella, 110 km Rovaniemeltä pohjoiseen ja 23 km Sodankylästä etelään, 6 km Pyhä-Luoston tien (962) risteyksestä pohjoisen suuntaan. Lähtöpisteellä on ainoastaan opasteviitta Pyhä-Luosto reitille, ei retkeilyrakenteita eikä pysäköintialuetta. Lähtöpisteen välittömässä läheisyydessä on linja-autopysäkit (Vaisko P ja Vaisko E) valtatie 4:n kummallakin puolella. Pyhä-Luostolta ei ole suoraa linja-autoyhteyttä lähtöpisteelle, Rovaniemen ja Pyhä-Luoston väliä kulkevalla SkiBusilla pääsee Torvisen kylään, valtatie 4:n varteen. Siitä pohjoiseen linja-autoyhteyksiä voi etsiä Matkahuollon sivuilta, pysäkit löytyvät nimellä Vaisko P ja Vaisko E. Kätevästi lähtöpisteelle pääsee taksilla, kyyti kannattaa sopia etukäteen.
- Valtatie 4 / Vaisko (Käyräsvaara) - Luostonloma - Tikkalaavu - Luostonportti 17 km
Alkumatka valtatie 4:n varresta kansallispuiston rajalle kuljetaan yksityismailla. Viitta kohti Pyhä-Luostoa osoittaa metsäautotielle, jota patikoidaan vajaa kilometri, kunnes opaste osoittaa oranssinpunaisilla tolpanpäillä merkitylle polulle kohti Yli-Luostoa. Reitti kulkee tasaisessa maastossa vaihtelevien talousmetsien ja soiden halki Yli-Luoston autiotuvalle, joka on kansallispuiston vanhin tupa. Suo-osuuksilla on pitkospuut. Juuri ennen tupaa saavutaan Pyhä-Luoston kansallispuiston alueelle. Yli-Luoston autiotuvan läheisyydessä virtaa puro Luostonoja, josta saa juomavettä. Vesi on keitettävä ennen käyttöä juomavetenä. Tuvan pihapiirissä voi myös telttailla.
Autiotuvalta reitti jatkuu jyrkällä nousulla kivikkoiselle Yli-Luoston tunturiharjanteelle, jota pitkin kuljetaan seuraavat 8 km. Maisemat avautuvat välillä kauniisti idässä virtaavalle Kitiselle ja sitä reunustaville soille. Askeleitaan joutuu sovittelemaan kivikkoon ja rinkan kanssa etapille on syytä varata runsaasti aikaa sekä mukaan juomavettä, sillä tällä välillä ei ole vedenottopisteitä. Luostonlomaan laskeudutaan harvassa männikössä. Juuri ennen Luostonloman P-aluetta reitin ja Pyhä-Luoston tien väliin jää pienen pieni lampi. Reitiltä voi tehdä vajaan kilometrin mittaisen piston Luostonojan laavulle, jonka läheltä löytyy myös virtaavaa purovettä keitettäväksi.
Luostonlomasta matkaa voi jatkaa useampaa reittiä. Hieman helpompi vaihtoehto on kulkea latupohjaa pitkin Ukko-Luoston tunturin koillispuolella olevalle Tikkalaavulle, jolla voi myös yöpyä. Mukavuudenhaluisimmat voivat vielä jatkaa matkaa noin kilometrin verran Luoston keskustaan hotelli- tai mökkimajoitukseen; alueella on tarjolla myös mm. ravintolapalveluita sekä ruokakauppa sivuapteekkeineen. Vaihtoehtoisesti voi kulkea Torvisen majan ohi ja Ukko-Luoston lounaispuolen komeiden vanhojen metsien halki Ukkolaavulle yöpymään. Mahdollista on myös kulkea kauemmas erämaisempiin maisemiin Luoston vaellusluontopolkua pitkin, Yrjölän vuokratuvalle, jonka voi varata etukäteen yöpymispaikaksi.
Luosto–Pyhä, talvireitti 35-40 km
Talvisaikaan alueella kulkee murtomaahiihtolatujen verkosto (pyha.fi): osa laduista kiemurtelee kansallispuiston alueella ja osa sen ulkopuolella. Laduista voi rakentaa itselleen sopivia päiväkokonaisuuksia.
Luoston ja Pyhän tunturikeskukset yhdistävät ladut avataan viikolla 8; ennen tätä laduista on käytettävissä ainoastaan rajoitettu määrä. Tämä onkin hyvä ottaa huomioon, mikäli on aikeissa vaeltaa kansallispuiston alueella ja varautua kulkemaan umpihankiosuuksia esimerkiksi lumikengin. Huomioi myös, että Pyhätunturin keroilla ei kulje latuja; väliä Huttuloma–Pyhä pääsee kuitenkin hiihtämään käyttäen kansallispuiston ulkopuolista latuverkostoa.
Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta kannattaa kysellä suunnitteluapua, mikäli olet aikeissa tehdä talvisen vaellusretken kansallispuiston halki.
Tunturikeskusten välillä liikennöi bussi, jonka aikataulut kannattaa aina tarkistaa ennen hiihtoretkelle lähtöä.