Punkaharjun reitit

Retkeilyreitit ja polut

Punkaharjun luonnonkauniit maisemat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden vaihtelevan pituisille kävelyretkille. Punkaharjun tutkimuspuiston ja Kokonharjun alueella on kolme merkittyä reittiä ja harjualueella kolme reittiä. Lisäksi harjualueella on paljon maastossa hyvin erottuvia merkitsemättömiä polkuja.

Reittien lähtöpisteet

  • Harjureitille voi lähteä joko Tuunaansaaresta, Lustosta, Kruunupuistolta tai harjualueen pysäköintipaikoilta. 
  • Topeliuksen polulle voi lähteä Tuunaansaaresta tai Kruunupuiston läheisyydestä.
  • Kokonharjun polun, Puulajireitin ja Hakinkierroksen lähtöpiste on tutkimuspuiston pysäköintialueella, joka sijaitsee valtatie 14:n pohjoispuolella. Lähtöpisteeseen löytää kääntymällä valtatie 14:ltä Tutkimuspuisto -viitan osoittamaan suuntaan. Lähtöpisteessä on pysäköintialue ja opastustaulut.
  • Karjalankallion huilauksen ja Hakin helpomman lähtöpiste on Karjalankallion pysäköintialue, johon löytää kääntymällä valtatie 14:ltä Tutkimuspuisto-viitan osoittamaan suuntaan ja ajamalla Puistometsäntietä noin 1,7 km.
  • Kuikon Salpa -polun lähtöpiste sijaitsee Harjutien kioskin pysäköintialueella.

Esteettömät reitit

Vaativa esteetön reitti, 0,3 km

Harjureitin Kruunupuiston pysäköintialueelta Valkialammin näköalapaikalle kulkeva reittiosuus on kuljettavissa pyörätuolilla. Reitti nousee hyvin loivasti ylämäkeen ja on pinnaltaan tasainen. Noin 10 metrin matkalla kaltevuus on noin 9–10 %, minkä vuoksi reitti on luokiteltu vaativaksi esteettömäksi luontoreitiksi. Pyörätuolilla liikkuvalle suositellaan avustajaa. Reitti on merkitty muun Harjureitin tapaan oranssein maalimerkein. Reitillä ei ole talvikunnossapitoa.

Esteettömän reitin kartta (retkikartta.fi) 

Etualalla pyörätuolilla kulkeva retkeilijä avustajan kanssa. Taustalla kolme muuta retkeilijää ja keväistä metsää auringossa.
Alkukesän retkellä Karjalankallion huilaus -reitillä. Kuva: Mitja Piipponen.
Viisi retkeilijää kulkee leveällä soratiellä. Kolmella on kävelysauvat ja yksi kulkee pyörätuolilla.
Osa reitistä seurailee Tutkimuspuiston sorateitä. Kuva: Mitja Piipponen.
Kaksi ulkoilijaa tutustuu hymyillen opastauluihin. Taustalla näkyy puita.
Reitiltä on mahdollista tehdä lyhyt pisto vanhaan metsään, jossa opastaulut kertovat muun muassa lahopuun merkityksestä. Kuva: Mitja Piipponen.
Järven rannalla sijaitseva ruokailupöytä, jonka ympärillä viisi retkeilijää istuu evästauolla.
Reitin puolivälissä sijaitsevan ruokailupöydän ääreen pääsee helposti myös pyörätuolilla. Kuva: Mitja Piipponen.
Retkeilijä kaataa toisella termospullosta kahvia ulkona puisen ruokailupöydän ääressä.
Päiväkahvitauko Puruveden rannalla sijaitsevalla evästelypaikalla. Kuva: Mitja Piipponen.
Pyörätuolissa istuva retkeilijä lukee luontopolkutaulua.
Reitin varrelle sijoitetut opastaulut kertovat luonnon hyvinvointivaikutuksista. Kuva: Mitja Piipponen.
Retkeilijä istuu pyörätuolissa ja toinen avustaa työntämällä pyörätuolia jyrkkää mäkeä ylöspäin.
Jyrkin nousu sijoittuu reitin alkuvaiheeseen. Kuva: Mitja Piipponen.

Karjalankallion huilaus 1,2 km, vaativa esteetön ympyräreitti 

Vaativan esteettömän reitin symboli.
Vaativa esteetön luontoreitti. 
Sulan maan aikana. Ei talvikunnossapitoa. 
Kulkuaika on noin 30–60 minuuttia toimintakyvystä, apuvälineestä ja avustajan käytöstä riippuen.  

Punkaharjun tutkimuspuistossa kulkevalla luontopolulla metsäluonto äänineen ja tuoksuineen lumoaa ja rauhoittaa. Opastaulut reitin varrella kertovat luonnon hyvinvointivaikutuksista. Evästaukoa voi pitää Puruveden äärellä joko reitin puolivälin ruokailupaikalla tai upealla paikalla sijaitsevalla Karjalankallion laavulla, jolle voi reitiltä tehdä lyhyen piston.   

Lähtöpiste 
Osoite: Karjalankallion pysäköintialue, Puistometsäntie 279, Savonlinna  
Karjalankallion pysäköintialue sijaitsee loivasti kaltevassa rinteessä ja se on kivituhkalla pinnoitettu. Pysäköintialueella on kaksi esteetöntä pysäköintipaikkaa. 
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 48.959' lon: 29° 19.671', ETRS-TM35FIN - P: 6855879 I: 622643 

Retkeilyrakenteet 

  • Reitin puolivälissä rannan tuntumassa on evästelyä varten pöytä penkkeineen. Pöytätaso on noin metrin korkeudella. 
  • Reitin alussa voi tehdä lyhyen piston (noin 150 metriä) Karjalankallion laavulle: Karjalankallion laavun yhteydessä on katettu tulentekopaikka, jonka äärelle pääsee myös pyörätuolilla. 
  • Karjalankallion kuivakäymälään pääsee kulkemaan luiskaa myöten (kaltevuus 4 %) ja oviaukko on metrin levyinen. WC-istuimen kummallakaan puolella ei ole tyhjää tilaa, mutta tukikaiteet ja pituussuuntainen vapaa tila mahdollistaa sen käytön itsenäisesti tai avustettuna. Pyörätuolille ei sisätilassa välttämättä ole riittävästi ympäri kääntymiseen vaadittavaa tilaa. 
  • Karjalankallion polttopuukatos ei ole täysin esteetön, koska katoksessa on kynnys. 
  • Reitin varrella on kolme levähdyspenkkiä. 
  • Reitin varrella on viisi luonnon hyvinvointivaikutuksista kertovaa luontopolkutaulua. Taulut ovat noin metrin korkeudella maasta. Taulujen tekstisisältö on myös kuunneltavissa tauluista löytyvien QR-koodien avulla. 

Reittiselostus  

Reittimerkintä: Keltaiset täplät puuviitoissa. 
Suositeltu kulkusuunta: Reitti suositellaan kuljettavaksi myötäpäivään. 

Korkeuseroista johtuen reitti on luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi. Nousujen ja laskujen kaltevuudet ylittävät paikoin 8 % ja reitillä on muutama pidempi ylämäki. Pyörätuolilla liikkuville suositellaan avustajaa. Myös esimerkiksi nokkapyörän käyttö pyörätuolin kanssa helpottaa kulkemista.  
 
Reitin leveys on koko matkalla 2–3 metriä, lukuun ottamatta loppuosan pistoa vanhaan metsään.  
Reitti on kivituhkalla päällystetty ja siten pinnaltaan pääsääntöisesti kova. 

Reitti alkaa Karjalankallion pysäköintialueelta ja nousee aluksi noin 150 metrin matkan (kaltevuus 8–14 %). Risteyksestä reitti jatkuu oikealle. Risteyksestä voi halutessaan poiketa myös viereiselle Karjalankallion laavulle kääntymällä oikean sijaan vasemmalle. Laavulle poiketessa laskeudutaan ensin noin 100 metriä (kaltevuus noin 10 %) ja viimeiset 40 metriä kuljetaan kapeampaa, noin 1,2 metriä leveää kivituhkalla päällystettyä reittiä laavulle.  

Reitti nousee edelleen noin 100 metrin matkan, jyrkimmillään kaltevuus on 18 %. Mäen päällä odottaa ensimmäinen reitin kolmesta levähdyspenkistä. Nousun jälkeen laskeudutaan noin 250 metrin matka, laskun kaltevuus on 10–14 %. Puruveden rantaan tultaessa reitti jatkuu tasaisena noin 100 metriä, kunnes saavutaan taukopaikalle, jossa on esteetön ruokailupöytä. Pöytätaso on noin metrin korkeudella. Rannasta reitti nousee vielä noin 200 metrin matkan, kaltevuus on 5–10 %.  

Reitin loppuosa seurailee Puistometsäntietä, jolla korkeusvaihtelut ovat loivia (kaltevuus alle 8 %). Puistometsäntieltä voi halutessaan tehdä noin 70 metrin mittaisen piston vanhaan metsikköön. Pisto on muuta reittiä kapeampi, noin metrin levyinen polku, jonka kaltevuus ylittää paikoin 8 %. Pinnaltaan polku on muuta reittiä hieman pehmeämpää soraa. 

Reitin sivuttaiskaltevuus ei ole merkittävää, apuvälineillä kulkevan liikkumista vaikeuttavaa, mutta pieniä epätasaisuuksia voi esiintyä. Sääolosuhteet voivat tilapäisesti pehmentää reittiä ja tehdä siitä paikoitellen haasteellisen pyörätuolilla liikkuessa. 

Huomioitavaa 
Reitillä on pyöräily sallittu, joten sillä voi kohdata pyöräilijöitä. Noin 400 metrin mittainen osuus reitistä kulkee Puistometsäntietä myöten. Tiellä myös autoilu on sallittu. Nopeusrajoitus tiellä on 30 km/h.  

Viisi hymyilevää retkeilijää kulkee leveällä reitillä aurinkoisessa metsämaisemassa.
Kivituhkalla kestävöity reitti on pinnaltaan kova ja tasainen. Kuva: Mitja Piipponen.
Pyörätuolilla kulkeva retkeilijä ja hänen avustajansa suurten puiden reunustamalla sorareitillä.
Osalla reittiä kulkijaa ympäröivät komeat lehtikuuset. Kuva: Mitja Piipponen.
Kaksi sauvakävelijää kävelee alamäkeen valoisassa mäntyvaltaisessa metsässä.
Reitin jyrkin osa on lasku kohti Puruveden rantaa. Kuva: Mitja Piipponen.
Kaksi hymyilevää sauvakävelijää metsäreitillä. Taustalla puiden lomassa erottuu järvi.
Paikoitellen puiden lomasta välkkyy kirkas Puruvesi. Kuva: Mitja Piipponen.
Kaksi retkeilijää pysähtyneenä. Toinen istuu penkillä ja toinen seisoo penkin vieressä.
Reitin varrelle sijoitetut levähdyspenkit auttavat tauottamaan retkeä. Kuva: Mitja Piipponen.
Pyörätuolilla kulkeva retkeilijä avustajansa kanssa kulkee metsäreitillä.
Pyörätuolilla liikkuville retkeilijöille suositellaan Hakin helpompi -reitille avustajaa. Kuva: Mitja Piipponen.
Puinen harjakattoinen rakennus, jonka ovea kohti nousee loiva luiska.
Karjalankallion laavun yhteydessä on kuivakäymälä, johon pääse kulkemaan luiskaa myöten. Kuva: Mitja Piipponen.
Kaksi retkeilijää kulkee leveällä metsäreitillä. Toinen kulkee pyörätuolissa ja toinen avustaa työntäen.
Hakin helpompi -reitti kulkee kokonaisuudessaan noin kaksi metriä leveää väylää myöten. Kuva: Mitja Piipponen.

Hakin helpompi 1,4 km, vaativa esteetön ympyräreitti 

Vaativan esteettömän reitin symboli.
Vaativa esteetön luontoreitti. 
Sulan maan aikana. Ei talvikunnossapitoa. 
Kulkuaika on noin 60–70 minuuttia toimintakyvystä, apuvälineestä ja avustajan käytöstä riippuen.  

Nauti avaran kangasmetsän levollisesta tunnelmasta ja puiden lomassa välkkyvän Puruveden tuulahduksista. Puistometsäntietä seurailevalla osuudella ympärillä kohoavat komeat yli 100-vuotiaat lehtikuuset. Eväshetki Karjalankallion laavulla kruunaa retken. 

Lähtöpiste 
Osoite: Karjalankallion pysäköintialue, Puistometsäntie 279, Savonlinna.  
Karjalankallion pysäköintialue sijaitsee loivasti kaltevassa rinteessä ja se on kivituhkalla pinnoitettu. Pysäköintialueella on kaksi esteetöntä pysäköintipaikkaa. 
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 48.959' lon: 29° 19.671', ETRS-TM35FIN - P: 6855879 I: 622643 
 
Palvelut ja retkeilyrakenteet 

  • Karjalankallion laavun yhteydessä on katettu tulentekopaikka, jonka äärelle pääsee myös pyörätuolilla. 
  • Karjalankallion kuivakäymälään pääsee kulkemaan luiskaa myöten (kaltevuus 4 %) ja oviaukon leveys on metrin levyinen. WC-istuimen kummallakaan puolella ei ole tyhjää tilaa, mutta tukikaiteet ja pituussuuntainen vapaa tila mahdollistaa sen käytön itsenäisesti tai avustettuna. Pyörätuolille ei sisätilassa ole välttämättä ole riittävästi ympäri kääntymiseen vaadittavaa tila. 
  • Karjalankallion polttopuukatos ei ole esteetön, koska katoksessa on kynnys. 
  • Reitin varrella on kolme levähdyspenkkiä. 

Reittiselostus 

Reittimerkintä: Vaaleanpunaiset täplät puuviitoissa. 

Suositeltu kulkusuunta: Reitti suositellaan kuljettavaksi vastapäivään. 

Korkeuseroista johtuen reitti on luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi. Nousujen ja laskujen kaltevuudet ylittävät paikoin 8 % ja reitillä on muutama pidempi ylämäki. Pyörätuolilla liikkuville suositellaan avustajaa. Myös nokkapyörän käyttö pyörätuolin kanssa helpottaa kulkemista. 

Reitin leveys on koko matkalla 2–3 metriä. Reitti on kivituhkalla päällystetty ja siten pinnaltaan pääsääntöisesti kova.  

Reitti alkaa Karjalankallion pysäköintialueelta ja nousee heti aluksi noin 150 metrin matkan (kaltevuus 8–14 %). Risteyksestä käännytään vasemmalle. Kohti Puruveden rantaa laskeudutaan noin 300 metrin matka, jolla kaltevuutta on suurimmillaan 20 %. Tällä osalla reitillä on myös noin 100 metrin matkalla enimmillään 6 % sivuttaiskaltevuutta. Laskun alkuvaiheessa Karjalankallion laavu jää reitin oikealle puolelle. Laavulle johtaa noin 40 metrin mittainen 1,2 metrin levyinen kivituhkalla päällystetty reitti. Rannan suuntaisesti kulkevalla noin 400 metrin reittiosuudella on aluksi pientä epätasaisuutta ja pehmeyttä sekä noin 300 metrin mittainen loiva nousu (kaltevuus 8–10 %). 

Risteyksestä käännytään jälleen vasemmalle ja lyhyen, noin 40 metrin jyrkemmän nousun (kaltevuus 12–15 %) jälkeen tullaan tasaiselle Puistometsäntietä noin puolen kilometrin matkan seurailevalle reittiosuudelle. Reitin viimeisellä, noin 50 metrin mittaisella nousulla on kaltevuutta 12–15 % ja sen päätteeksi saavutaan takaisin lähtöpisteeseen, Karjalankallion pysäköintialueelle.  

Sääolosuhteet voivat pehmentää reittiä ja tehdä siitä paikoitellen haasteellisen pyörätuolilla liikkuessa.  

Huomioitavaa 
Reitillä on pyöräily sallittu, joten reitillä voi kohdata pyöräilijöitä. Osa reitistä (noin 400 metriä) kulkee Puistometsäntietä myöten. Tie on soratie, jolla myös autoilu on sallittu. Nopeusrajoitus on 30 km/h. 

Kaksi retkeilijää kävelee vieretysten syksyisellä luontoreitillä. Taustalla on vesistöä.
Syysvärien loistoa Topeliuksen polulla. Kuva: Saara Lavi.
Jyhkeä paksukaarnainen mänty, jonka ohittaa oikealta puolelta sorastettu luontoreitti.
Vanhat kilpikaarnaiset männyt ovat osa maisemaa Punkaharjulla. Kuva: Anna Satovuori.
Kaksi retkeilijää istuu järven rannalla puupenkillä.
Maisemia ihailemassa Topeliuksen polulla. Kuva: Saara Lavi.
Talvisessa metsässä retkeilijä koskettaa jykevää mäntyä ja katsoo ylöspäin kohti puun latvaa. Vieressä kulkee lumeen tallautunut reitti.
Topeliuksen polku on yleensä kuljettavissa myös lumisena aikana. Kuva: Saara Lavi.
Metsälampi, jonka molemmilla rannoilla kasvaa havumetsää.
Valkialampi. Kuva: Anna Satovuori.
Retkeilijä lukee keskittyneesti opastetta, jossa on paljon tekstiä. Vasemmalla puolella kulkee leveä sorastettu reitti.
Reitin varren opasteet kertovat kirjailija Zachris Topeliuksen suhteesta Punkaharjuun. Kuva: Saara Lavi.
Kaksi ulkoilijaa kulkee pyörätuolilla valoisassa ja avarassa mäntymetsässä leveää sorapolkua myöten.
Topeliuksen polulla voi kulkea myös erilaisilla apuvälineillä. Reitti on luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi. Kuva: Petri Jauhiainen.
Tyyni lampi kirkkaana päivänä. Etualalla lammen rannalla on puinen penkki ja kaislikkoa.
Reitin varrella on yhteensä viisi taukopaikaksi sopivaa penkkiä. Kuva: Anna Satovuori.
Kaksi retkeilijää kulkee poispäin kuvasta leveää soratietä myöten. Reitin molemmin puolin kasvaa puita ja vasemmalla mäen päällä erottuu puurakennus.
Reitti kulkee paikoin varsin leveää soratietä myöten. Kuva: Saara Lavi.
Kolme ihmistä talvivaatteissa seisoo lumisella polulla. Taustalla kohoaa luminen harjun rinne, jossa kasvaa puita.
Talvisena päivänä Topeliuksen polulla. Kuva: Saara Lavi.

Topeliuksen polku, 2,2 km / suunta, vaativa esteetön luontoreitti

Vaativan esteettömän reitin symboli.
Vaativa esteetön luontoreitti.
Sulan maan aikaan. Ei talvikunnossapitoa.  
Kulkuaika on noin 2–3 tuntia edestakaisin toimintakyvystä, apuvälineestä ja avustajan käytöstä riippuen. 

Topeliuksen polku kulkee lempeästi kumpuilevana halki Punkaharjun kansallismaiseman, hienoissa harju- ja rantamaisemissa. Pilarimäntyjen ja järvien luonnehtimia, kansallisromantiikkaa henkiviä näkymiä ihastelivat jo 1800-luvun taiteilijat. Reitti sopii myös esteettömään retkeilyyn sekä pyöräilyyn. 

Lähtöpiste 
Reitti on janareitti, jonka lähtöpisteet sijaitsevat Tuunaansalmen kevyenliikenteenväylällä sekä Vaahersalon sillan kupeessa, Hotelli Kruunupuiston rivitalojen tontin reunassa. Pyörätuolilla tai muulla apuvälineellä liikkuvalle suositeltu lähtöpiste on Tuunaansalmen päässä. 

Lähtöpiste Tuunaansalmen kevyenliikenteen väylällä:
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 48.221' lon: 29° 18.211', ETRS-TM35FIN - P: 6854461 I: 621410. 

Lähin osoite ja pysäköintialue: Harjutien pohjoispään pysäköintialue, Harjutie 597, Savonlinna (tie nro 4792). Pysäköintialueella ei ole erikseen merkittyjä esteettömiä pysäköintipaikkoja. Pysäköintipaikalta reitin lähtöpisteeseen matkaa on noin 350 metriä. Harjutietä kuljetaan noin 100 metriä kohti tietä nro 14, ja käännytään vasemmalle “Laivalaiturintielle” vähän ennen T-risteystä. Laivalaiturintie kaartaa vasemmalle ja Topeliuksen polku alkaa risteyksestä noin 250 metrin päästä.

Lähtöpiste Hotelli Kruunupuiston läheisyydessä:
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 47.297' lon: 29° 183985', ETRS-TM35FIN - P: 6852754 I: 621635.  

Lähin osoite ja pysäköintialue: Hotelli Kruunupuisto, Vaahersalontie 44, Savonlinna. Karttaan merkityltä pysäköintialueelta pääsee yhdysreitille kohti Topeliuksenpolkua ylittämällä tien. Reitti vie alamäkeen hotellin ohi kohti rantaa ja alittaa lopulta Vaahersalontien. Pysäköintialueelta voi myös valita Takaharjulla kulkevan polun, joka yhdistyy Topeliuksenpolkuun myöhemmin. Nämä reitit eivät ole esteettömiä ja Takaharjun kautta kulkevalla reitillä on portaat.    

Topeliuksen polun kartta (retkikartta.fi)

Retkeilyrakenteet 

  • Reitin varrella on viisi levähdyspenkkiä, joista ensimmäisen penkin vieressä (500 metrin päässä Tuunaansalmen lähtöpisteestä) on tilaa pyörätuolille. 
  • Reitti on valaistu, joten sillä on helppo kulkea myös hämärän aikaan. Valopylväät ovat reitin varrella tasaisin välimatkoin (noin 50 metrin välein). 

Reittiselostus 
Reittimerkintä: Puiset viitat, joissa teksti ”Topeliuksen polku” tai valkoinen nuoli. Suurin osa reitistä on samalla osa Harjureitistöä ja tällä reitinosalla on myös oransseja maalimerkkejä puissa.  
Suositeltu kulkusuunta: Reitti on edestakainen janareitti. Pyörätuolilla tai muulla apuvälineellä liikkuvan suositellaan aloittamaan reitti pohjoispään Tuunaansalmen kevyenliikenteenväylän lähtöpisteestä.

Korkeuseroista johtuen reitti on luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi. Pituuskaltevuutta on suurimmillaan 27 % ja sivuttaiskaltevuus on suurimmillaan 10 %. Ylä- ja alamäkiä on reitin varrella useita. 

Reitin leveys vaihtelee kolmen metrin ja 120 cm välillä. Reitti on kovapintainen, mutta pinnoite vaihtelee reitin kulkiessa välillä asfaltoitua tienpohjaa tai soratietä myöten ja paikoin kapeampaa kivituhkalla kestävöityä reittiä myöten.  

Tuunaansalmen suunnasta lähdettäessä ensimmäiset 500 metriä kuljetaan ensin asfaltoitua ja sitten sorapohjaista tietä myöten. Reitillä on useita 30–70 metrin mittaisia nousuja sekä yksi pidempi lasku. Pituuskaltevuuden vaihtelu on 8–16 % ja laskuosuudella sivuttaiskaltevuutta on 10 %.   

Kun reitti 500 metrin jälkeen kääntyy vasemmalle puisen nuoliviitan osoittamaan suuntaan, alkaa reilun kilometrin mittainen kivituhkalla päällystetty, noin 100 - 120 cm leveä osuus, joka kulkee osin Kaarnalahden rannan tuntumassa. Tällä osalla reittiä voi olla lyhyitä muutaman metrin pätkiä, joilla polun liestymisestä johtuen on suurta sivuttaiskaltevuutta. Kallistus on järven suuntaan. Noin puolivälissä reitti ylittää puron tasaista ja lyhyttä puusiltaa myöten. Sillassa on kaiteet. Sillan jälkeen on jyrkkä nousu (pituuskaltevuus suurimmillaan 27 %) ja mutkan vuoksi mäessä on huono näkyvyys. 

Kapean kannaksen ohitettuaan reitti vaihtuu taas soratiepohjaksi, jota kuljetaan reilut 600 metriä. Tiellä esiintyy hieman juurakkoa ja epätasaisuutta, mutta nämä on mahdollista kiertää tien leveyden ollessa noin kolme metriä.  Tietä pitkin kulkeva osuus – ja samalla Topeliuksen polku - päättyy Kruunupuiston rivitaloille. Päätepisteessä oleva puomi on mahdollista kiertää ja jatkaa kulkua Hotelli Kruunupuistolle. Tämä osa reitistä on kuitenkin paikoin kapea ja epätasainen ja Kruunupuistolle on pitkä, jyrkkä nousu. Tämä reitti ei ole esteetön.

Huomioitavaa 
Reitillä on varottava muuta liikennettä. Paikoin näkyvyys on huono paikoissa, joissa vastaan voi tulla pyöräilijöitä kovalla vauhdilla. Reitin alkupäässä on myös ajoittain autoliikennettä. 
Reittiä tampataan säännöllisesti lumisena aikana, virallista talvikunnossapitoa ei kuitenkaan ole. 

Muut reitit

Kaksi retkeilijää koirineen patikoi leveällä, tasaisella metsäpolulla.
Myös nelijalkaiset retkikaverit ovat luonnonsuojelualueelle tervetulleita, mutta ainoastaan kytkettyinä. Kuva. Saara Lavi.
Retkeilijä seisoo männyn juurella ja katsoo kohti taivasta. Taustalla kulkee metsäpolku.
Mikä lintu puun latvassa laulaa? Kuva: Saara Lavi.
Maakuoppaan kaivettu pitkänomainen kulkukäytävä, jonka seinät on vuorattu puulla. Maan pinnalla lähellä käytävän reunaa kulkee köysiaita.
Kuikon Salpa -polun varrella olevat juoksuhaudat entisöitiin 1990-luvulla ja viimeksi 2021. Kuva: Anna Satovuori.
Etualalla opastaulu, taustalla metsää.
Opastaulu Kuikon Salpa -polun varrella. Kuva: Anna Satovuori.
Köysiaita, joka reunustaa maahan kaivettua pitkänomaista kulkuväylää.
Ethän ylitä aluetta rajaavia köysiä liikkuessasi juoksuhautojen ympäristössä. Kuva: Anna Satovuori.
Leveä polku kulkee mäntyvaltaisen metsän halki. Puiden välistä erottuu horisontissa vesistöä.
Kuikon Salpa -polku kulkee valoisalla mäntykankaalla. Puiden välistä pilkottaa Puruvesi. Kuva: Anna Satovuori.
Puinen opasviitta, jossa osoitetaan oikea kulkusuunta nuolella.
Risteyskohdissa puiset viitat ohjaavat oikeaan suuntaan. Kuva: Anna Satovuori.
Kolme retkeilijää koirineen seisoo juoksuhautakaivantojen äärellä. Polkuja reunustavat köysiaidat.
Retkeilijät tutustumassa Salpalinjan entisöityihin juoksuhautoihin. Kuva: Saara Lavi.

Kuikon Salpa-polku, 0,7 km ympyräreitti

Kulkuaika 0,5 tuntia. Ei talvikunnossapitoa.
Helppo reitti, jolla vain vähän korkeuseroja.

Myös sodat ja rajaselkkaukset ovat osa Punkaharjun historiaa. Kuikon Salpa -polulla voit tutustua välirauhan aikana rakennettuihin, sittemmin entisöityihin juoksuhautoihin. Rakennelmat ovat osa koko Suomen itärajan pituudelta rakennettua Salpalinjaa.

Lähtöpiste
Osoite: Kuikonniemen pysäköintialue, Harjutie 223, Savonlinna (tie nro 4792)
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 46.573' lon: 29° 20.200', ETRS-TM35FIN - P: 6851466 I: 623264
Kuikon Salpa-polun kartta (retkikartta.fi) 

Nähtävää
Reitin varrella on juoksuhautarekonstruktio, joissa on mahdollista myös vierailla.

Retkeilyrakenteet
Lähtöpisteessä on opastaulut, joissa on tietoa Salpalinjan roolista sota-aikana sekä alueen kartta. 

Palvelut 
Kesäisin pysäköintialueen yhteydessä palvelee Harjutien kioski sekä WC, joka on käytössä kioskin aukioloaikoina. 

Reittiselostus
Reittimerkintä: Oranssit maalimerkit puissa. Puiset viitat risteyskohdissa.
Suositeltu kulkusuunta: Molempiin suuntiin kuljettavissa.

Kuikon Salpa -polku on helppo ja lyhyt ympyräreitti, jonka lähtöpiste on Kuikonniemen pysäköintialueella.  Valoisalla mäntykankaalla loivasti mutkittelevan reitin päänähtävyys on Harjutien kupeessa sijaitseva juoksuhautarekonstruktio, jossa pääsee vierailemaan itsekin. Juoksuhaudat on entisöity 1990-luvulla ja sen jälkeen viimeksi vuonna 2021. Paikoin reitillä voi ihastella puiden lomassa kimaltelevaa Puruvettä. 

Huomioitavaa
Pysy reitillä vieraillessasi juoksuhaudoilla ja huomioi maastossa olevaan ohjeistus. Älä ylitä aluetta rajaavia köysiä. Puiset rakenteet saattavat olla liukkaita esimerkiksi sateella.  

Kaksi ihmistä seisoo syksyisessä metsässä korkeiden puiden ympäröimänä ja katselee ylöspäin.
Kokonharjun polun varrelle osuu myös tutkimuspuiston korkeita lehtikuusia. Kuva: Saara Lavi.
Kaksi hymyilevää retkeilijää evästauolla matalalla puupenkillä. Taustalla puiden lomassa erottuu järvi.
Eväshetki Kokonharjulla. Kuva: Saara Lavi.
Suurikokoinen mänty, jonka molemmilla puolilla ihminen koskettaa puuta.
Reitin varrella voi kohdata vanhoja ja jyhkeitä kilpikaarnamäntyjä. Kuva: Saara Lavi.
Retkeilijä katselee vanhan koivun rungossa kasvavia kääpiä.
Kokonharjun aarnialue on verrattain luonnontilaista ja siellä voi tavata esimerkiksi vanhalle metsälle tyypillisiä kääpiä. Kuva: Saara Lavi.
Vehreä varpujen ja sammaleiden peittämä rinne, jossa kasvaa havupuita.
Kokonharjun länsirinnettä reitiltä kuvattuna. Kuva: Anna Satovuori.
Puiset portaat, jotka nousevat ylös rinnettä. Etualalla mänty, jossa maalimerkki reittiä merkitsemässä.
Reitin jyrkimmässä kohdassa kulkua helpottavat puurappuset. Kuva: Anna Satovuori.
Metsäpolku mutkittelee vehreässä sekametsässä.
Kokonharjun polulla. Kuva: Anna Satovuori.
Reitin opasviittoja, joiden oikealla puolella kulkee polku. Taustalla vehreää metsää.
Viitoitusta reitin varrella. Kuva: Anna Satovuori.
Vehreä ja kesäinen metsä, jossa kasvaa eri-ikäisiä ja erilajisia puita.
Kokonharjun aarnialue lukeutuu Punkaharjun luonnontilaisimpiin osiin. Kuva: Anna Satovuori.
Kaksi retkeilijää kävelee pudonneiden syksyn lehtien peittämällä polulla. Taustalla on metsää.
Syyspäivän retkellä Kokonharjun polulla. Kuva: Saara Lavi.

Kokonharjun polku, 3 km ympyräreitti

Kokonharjun polulla sukellat aarnimetsän siimekseen. Jyrkkäpiirteisessä harjumaastossa voit melkein aistia vetäytyvän mannerjään ja kohisevat jäätikköjoet, joiden voimasta maisema syntyi. Reitillä sinua tervehtii myös Suomen pisin puu, joka kasvaa 1800-luvulla istutetussa lehtikuusikossa.

Kulkuaika: 1–2 tuntia. Ei talvikunnossapitoa.

Soveltuvuus: Reitti on luokiteltu keskivaativaksi korkeuserojen vuoksi.

Lähtöpiste
Osoite: Tutkimuspuiston pysäköintialue, Puistometsäntie 14, Savonlinna
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 48.274' lon: 29° 18.982', ETRS-TM35FIN - P: 6854583 I: 622082
Kokonharjun polun kartta (retkikartta.fi)

Palvelut ja retkeilyrakenteet
Reitin lähtöpisteessä on opastaulut, jotka kertovat Punkaharjun luonnonsuojelualueesta sekä tutkimuspuistossa tapahtuvasta metsäntutkimuksesta. Opastauluissa on myös alueen kartta. Noin reitin puolivälissä reittiä Kokonharjun päällä on matala näköalapenkki, jonka luona voi nauttia evästauosta. 

Reittiselostus
Reittimerkintä: Oranssit maalimerkit puissa. Puiset viitat risteyskohdissa.
Suositeltu kulkusuunta: Molempiin suuntiin kuljettavissa.

Kokonharjun polku on ympyräreitti, jonka aloituspiste on Tutkimuspuiston pysäköintialue Punkaharjun tutkimuspuiston kupeessa. Ensimmäiset 400 metriä kuljetaan tutkimuspuiston alueella latupohjaa myöten. Kun saavutaan luonnonsuojelualueen laitaan, alkaa ympyräreittinä kuljettava osuus. 

Kapea polku kiemurtelee aarnialueella, jossa harjumetsä on säilynyt suhteellisen luonnontilaisena. Siinä missä harjualueella luonnonsuojelualueen maisema-arvoja on vaalittu varovaisin harvennuksin, on Kokonharjun alueen metsä saanut rauhassa kehittyä kohti luonnontilaa. Esimerkiksi kaatuneita puita ei korjata pois, vaan ne jätetään maastoon luonnon monimuotoisuutta lisäämään. Jyhkeiden mäntyjen välissä välkkyy Puruvesi ja välillä polku laskeutuu reheviin notkelmiin. Noin puolivälissä on evästelyyn sopiva pieni levähdyspenkki. Reitillä on melko paljon korkeuseroja, jyrkimmässä kohdassa kulkua helpottavat puuportaat.

Palatessaan takaisin tutkimuspuistoon reitti kulkee pian vaikuttavan, 1880-luvulla istutetun, euroopanlehtikuusikon läpi. Metsikössä kasvaa muun muassa maamme kaikkein pisin, yli 47 metrin korkeudellaan kohti taivasta kurkottava puu. Puun luokse voi tehdä piston reitiltä, viitassa lukee ”Suuret puut”.
Reitin viimeiset 400 metriä palataan takaisin pysäköintialueelle samaa reittiä kuin alussa.

Huomioitavaa
Polun kivet ja juuret sekä puiset portaat saattavat olla sateella liukkaat. 

Neljä retkeilijää kulkee mäkeä ylös. He kävelevät polulla kaksi rinnakkain ja etummaisella parilla on mukanaan lapsi ja rattaat.
Osalla harjureittiä pääsee kulkemaan myös lastenrattaiden kanssa. Kuva: Saara Lavi.
Retkeilijä seisoo kilpikaarnaisen männyn vieressä ja katsoo ulos kuvasta. Taustalla häämöttää pieni vanha tupa ja ruskametsä loistaa taustalla.
Harjureitillä myös rakennukset ovat osa maisemaa. Kuva: Saara Lavi.
Neljä ulkoilijaa seisoo puisella sillalla katselemassa ympärilleen. Yhdellä on kädessään kiikarit ja toisen olkapäillä istuu pieni lapsi.
Pususillalla luontoa tarkkailemassa. Kuva: Saara Lavi.
Kaksi retkeilijää nojaa suuren puun kylkeen. Maassa on lunta ja häämöttää järven jää.
Harjureitin kaikki reitinosat pysyvät yleensä tallautuneena myös lumisena aikana. Kuva: Saara Lavi.
Retkeilijät kiipeävät harjua ylös kiviportaita pitkin. Portaiden laidassa on metallikaide.
Harjumaastossa korkeuserot ovat paikoin suuret. Jyrkimmissä kohdissa kulkua helpottavat kiviportaat. Kuva: Saara Lavi.
Lapsi ja aikuinen kulkevat käsikkäin polulla.
Harjureitin helppokulkuiset polut sopivat myös perheen pienimmille. Kuva: Saara Lavi.
Puinen kivijaloilla seisova penkki sekä opastaulu kävelyreitin varrella.
Reitin varrella on useita penkkejä sekä harjun vaiherikkaasta historiasta kertovia opastauluja. Kuva: Saara Lavi.
Koristeellinen puurakennus seisoo mäen päällä.
Valtionhotelli rakennettiin 1845 metsänvartijan asumukseksi. Nykyään rakennus tunnetaan Hotelli Punkaharjuna. Kuva: Anna Satovuori.
Tasainen sorastettu polku, jonka vasemmalla puolella kohoaa harjun rinne. Reitin oikealla puolella on ruovikkoa.
Kaksi retkeilijää kulkee leveällä reitillä, jota ympäröivät sammaloituneet kivireunukset.

Harjureitti, 4 km

Kulkuaika 1–2 tuntia. Ei talvikunnossapitoa.
Reitti on helppokulkuinen, mutta se on korkeuserojen vuoksi luokiteltu keskivaativaksi.

Harjureitillä retkeilet Punkaharjun kansallismaisemassa keskellä vaiherikasta kulttuurihistoriaa. Retken lomassa voit pistäytyä vaikkapa kahvilaan tai museoon. 

Lähtöpiste
Reitillä on useita mahdollisia lähtöpaikkoja. Voit lähteä reitille esimerkiksi Luston tai Hotelli Kruunupuiston läheisyydestä.

Osoite: Lusto - Suomen Metsämuseo, Lustontie 1, Punkaharju
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 48.027' lon: 29° 19.265', ETRS-TM35FIN - P: 6854135 I: 622347 

Osoite: Hotelli Kruunupuisto, Vaahersalontie 44, Punkaharju. Lähtöpiste sijaitsee tien toisella puolella sijaitsevalla pysäköintialueella.
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 47.172' lon: 29° 18.675', ETRS-TM35FIN - P: 6852528 I: 621887 
Harjureitin kartta (retkikartta.fi) 

Retkeilyrakenteet
Kruunupuiston pysäköintialueen lähtöpisteessä on isot opastaulut, joissa muun muassa alueen kartta. Valkialammin näköalapaikka, jossa puiset penkit. Myös muualla reitin varrella on penkkejä levähdystä varten sekä harjualueen vaiherikasta historiaa esitteleviä opastauluja.

Reittiselostus
Reittimerkintä: Oranssit maalimerkit puissa. Puiset viitat risteyskohdissa.
Suositeltu kulkusuunta: Reitti on kuljettavissa molempiin suuntiin, mutta se ei kuitenkaan ole ympyräreitti.

Harjureitti kokoaa yhteen Punkaharjun parhaita polkuja sekä perinteisiä matkailukohteita ja uudempia tuttavuuksia. Reittimerkinnöistä huolimatta kannattaa reitillä kulkiessa seurata karttaa, sillä alueella risteilee runsaasti muita polkuja. 

Reitti on helppokulkuinen, mutta harjumaastossa korkeuserot ovat paikoin suuria. Jyrkimmissä kohdissa kulkua helpottavat kiviportaat. Osa reitistä kulkee Topeliuksen polkua myöten. Tämä osa reitistä sopii myös lastenvaunujen tai avustajan kanssa pyörätuolilla kuljettavaksi.

Reitti on yhdensuuntainen, mutta sitä on mahdollista varioida esimerkiksi yhdistämällä reittiin Topeliuksen polun. Hotelli Punkaharjun eteläpuolisella noin 500 metrin osuudella on myös mahdollisuus valita, kulkeeko Kaarnalahden rantaa seurailevaa reitinosaa myöten vai valitseeko harjun päällä kulkevan alkuperäisen, päällystämättömän harjutien. Reitin voi aloittaa useista pisteistä, kuten Hotelli Kruunupuiston ja Luston läheisyydestä sekä esimerkiksi Hotelli Punkaharjun kupeesta. 

Huomioitavaa
Vaikka varsinaista talvikunnossapitoa ei reitillä ole, pysyvät kaikki reitinosat yleensä tallautuneina talvisin. Reitti ylittää Harjutien, jolla on nopeusrajoitus 50 km/h. 

Kolme retkeilijää istuu penkillä rehevän kasvillisuuden ympäröimänä.
Reitti kulkee läpi Puulajipuiston, jossa voi ihastella erilaisia puulajeja ja niiden erikoismuotoja. Kuva: Mitja Piipponen.
Kolme pyöräilijää polkee peräkkäin soratiellä. Tietä ympäröivät korkeat havupuut.
Korkeat lehtikuuset reunustavat paikoin Puulajireittiä. Kuva: Mitja Piipponen.
Kuvan etualalla pyöräilijä polkee paksurenkaisella pyörällä leveällä sorareitillä. Taustalla on havumetsää.
Puulajireitti seurailee kokonaisuudessaan melko tasaista soratiepohjaa ja sopii hyvin myös pyöräilyyn. Kuva: Mitja Piipponen.
Tiheä haapametsikkö.
Haapoja syysasussaan Puulajireitin varrella. Kuva: Anna Satovuori.
Kaksi retkeilijää kulkee kävelysauvojen kanssa leveällä sorareitillä havupuiden ympäröimänä.
Keväisen aamupäivän kävelyllä Puulajireitillä. Kuva: Mitja Piipponen.
Opaskyltti, jossa kerrotaan erilaisista männyistä. Taustalla puita.
Puulajipuistossa esitellään tutkimuspuiston lajeja ja lajiryhmiä. Kuva: Anna Satovuori.
Puinen laavurakennelma metsässä.
Karjalankallion laavulle voi tehdä piston Puulajireitiltä. Kuva: Anna Satovuori.
Kolme retkeilijää istuu puisen pöydän äärellä. Taustalla on laavu.
Karjalankallion laavun edustalla voi evästellä myös pöytien ääressä. Kuva: Mitja Piipponen.
Erilaisia puita lumisessa maisemassa.
Puulajipuistoa kuvattuna talvella. Kuva: Saara Lavi.
Luminen tie, jota reunustavat puut.
Puulajireitti sopii kuljettavaksi myös lumisena aikana. Kuva: Saara Lavi.

Puulajireitti, 5,3 km ympyräreitti

Kulkuaika 1,5–2 h. Kuljettavissa ympäri vuoden.
Helppo reitti, jolla on vain hyvin pieniä korkeuseroja.

Puulajireitti tutustuttaa kävijän kymmeniin puulajeihin sekä alueella tehtävään metsäntutkimukseen. Karjalankallion laavu pienen piston päässä reitiltä tarjoaa upeat maisemat evästelyyn. 

Lähtöpiste
Osoite: Tutkimuspuiston pysäköintialue, Puistometsäntie 1, Savonlinna 
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 48.274' lon: 29° 18.982', ETRS-TM35FIN - P: 6854583 I: 622082
Puulajireitin kartta (retkikartta.fi)

Palvelut ja retkeilyrakenteet
Reitin lähtöpisteessä Kokonharjun pysäköintipaikalla on opastaulut, joissa kerrotaan Punkaharjun alueesta sekä tutkimuspuiston metsäntutkimuksen historiasta ja nykypäivästä. Opastauluissa on myös alueen kartta. Karjalankallion laavu tulentekopaikkoineen sijaitsee noin puolivälissä reittiä (noin 200 metrin pisto varsinaiselta Puulajireitiltä). Laavun yhteydessä on myös kuivakäymälä sekä puuliiteri. Käymälä on avustajan kanssa esteetön.

Reittiselostus
Reittimerkintä: Punaiset maalimerkit puissa. Risteyskohdissa puisia viittoja, joissa joko teksti ”Puulajireitti” tai valkea nuoli.
Suositeltu kulkusuunta: Ei suositeltua kulkusuuntaa.

Reitti alkaa Tutkimuspuiston pysäköintialueelta ja myötäpäivään kierrettäessä se kulkee ensin arboretumin eli puulajipuiston halki noin 200 metrin matkalla. Arboretum esittelee kattavasti koko tutkimuspuiston puulajivalikoimaa ja varsinaiselta reitiltä kannattaakin tehdä pieniä pistoja puulajipuiston pienemmille sivupoluille.

Puulajireitti seurailee kokonaisuudessaan Punkaharjun tutkimuspuiston sorateitä ja esittelee kulkijalleen kymmeniä puulajeja. Tutkimuspuiston alueella tehdään monipuolista metsäntutkimusta ja reitin varrelle osuu myös havaintokohteita, joissa esitellään tutkimuksen teemoja. Noin reitin puolivälissä voi tehdä piston (noin 200 metriä) Karjalankallion laavulle nauttimaan eväistä. 

Huomioitavaa
Reitti kulkee kokonaisuudessaan tutkimuspuiston sorateillä, joilla myös autoilu on sallittu. Nopeusrajoitus teillä on 30 km/h. 

Retkeilijä katselee yläviistoon kohti korkeaa puuta. Taustalla kaksi muuta retkeilijää kävelee ja katselee ympärilleen.
Euroopanlehtikuusia (Larix decidua) ihailemassa Hakinkierroksella. Kuva: Mitja Piipponen.
Kaksi pyöräilijää polkee hymyillen paksurenkaisilla polkupyörillä. Taustalla puiden lomasta pilkottaa vesistö.
Hakinkierros sopii erinomaisesti pyöräilyyn. Esimerkiksi läskipyöriä voi vuokrata alueen matkailuyrittäjiltä. Kuva: Mitja Piipponen.
Puinen laavurakennelma metsän ympäröimänä. Rakennelman takana horisontissa vesistöä.
Karjalankallion laavu Hakin kierroksen puolivälissä sopii hyvin taukopaikaksi. Kuva: Anna Satovuori.
Leveä, mäntyjen lomassa kulkeva metsäreitti. Etualalla puu, jossa kaksi täplää reittimerkintöinä.
Osa reitistä on varsin leveää väylää. Siellä täällä reitillä esiintyy juuria ja kiviä. Kuva: Anna Satovuori.
Kaksi aikuista ja yksi lapsi tulen äärellä.
Tulistelemassa Karjalankallion laavulla. Kuva: Saara Lavi.
Leveä ja oikealle kaartuva metsäreitti, jota ympäröivät korkeat havupuut syksyisessä metsässä.
Lehtikuusia syksyn väreissä. Kuva: Anna Satovuori.
Kolme retkeilijää laskeutuu alamäkeen polkua myöten. Taustalla on puinen laavurakennelma.
Karjalankallion laavulta voi varovasti laskeutua Puruveden rantakallioille. Kuva: Saara Lavi.
Kolme pyöräilijää polkee vehreän notkelman kautta kulkevalla metsäreitillä.
Hakinkierroksella on loivia korkeuseroja. Kuva: Mitja Piipponen.
Kaksi retkeilijää seisoo suuren puun vierellä koskettaen puun runkoa.
Reitin varrella kasvaa Suomen pisin puu, yli 47 metrin korkeuteen kurkottava lehtikuusi. Kuva: Mitja Piipponen.

Hakinkierros, 7,7 km, ympyräreitti

Kulkuaika 2–3 tuntia. Ei talvikunnossapitoa.
Reitti on helppokulkuinen, korkeuseroja on vain vähän.

Hakinkierroksella retkeilet lehtikuusien ja muiden erikoisten puiden komistamassa metsämaisemassa, joka on jo yli vuosisadan toiminut näyttämönä metsäntutkimukselle. Onnekkaimmat saattavat bongata pilkullisen pähkinähakin, reitin nimikkolinnun.

Lähtöpiste
Osoite: Tutkimuspuiston pysäköintialue, Puistometsäntie 14, Savonlinna 
Koordinaatit: WGS84 - lat: 61° 48.274' lon: 29° 18.982', ETRS-TM35FIN - P: 6854583 I: 622082
Hakin kierroksen kartta (retkikartta.fi) 

Retkeilyrakenteet
Lähtöpisteessä Tutkimuspuiston pysäköintialueella on isot opastaulut, joissa esitellään Punkaharjun luonnonsuojelualueen lisäksi Tutkimuspuiston metsäntutkimuksen historiaa ja nykypäivää. Opastauluissa on myös alueen kartta. Karjalankallion laavu tulentekopaikkoineen sijaitsee noin puolivälissä reittiä. Laavun yhteydessä on myös puuliiteri sekä kuivakäymälä, joka on avustajan kanssa esteetön.

Reittiselostus
Reittimerkintä: Siniset maalimerkit puissa. Risteyskohdissa puisia viittoja, joissa joko teksti ”Hakin kierros” tai valkea nuoli.
Suositeltu kulkusuunta: Reitti suositellaan kuljettavaksi myötäpäivään.

Hakinkierros mutkittelee Tutkimuspuiston maastossa vaihdellen polkuja, soratietä ja latupohjaa myöten. Ensimmäiset 400 metriä kuljetaan arboretumin eli puulajipuiston läpi. Tämän jälkeen saavutaan nuoreen männikköön. Kuin varkain puiden korkeus kasvaa ja kohta reitin molemmilla puolilla kohoavat mykistävän komeat ja korkeat lehtikuuset. Täällä kasvaa myös suomen pisin, yli 47 metrin pituinen puu, jonka luokse voi tehdä lyhyen piston reitiltä. Metsikkö istutettiin yli 140 vuotta sitten ja oli ensimmäisiä alueelle istutetuista ulkomaisten puulajien koeviljelmistä. 

Reitin varrelle osuu useita metsäntutkimuksen koealoja ja metsiköitä. Reitin varrella voikin nähdä useita Suomessa epätyypillisiä puulajeja, kuten sembramäntyjä (Pinus cembra). Noin reitin puolivälissä voi pysähtyä Karjalankallion laavulle vaikkapa tulistelemaan ja nauttimaan näkymistä Puruvedelle. Reitti sopii erinomaisesti myös maastopyöräilyyn ja toimii talvella hiihtolatuna.

Huomioitavaa
Osa reitistä kulkee sorateillä, joilla myös autoilu on sallittu. Nopeusrajoitus teillä on 30 km/h. 

Hiihtoreitit

Länsi-Punkaharjun kyläyhdistys ylläpitää Laukansaaressa kiertävää 7,5 km pitkää, niin kutsuttua Metlan lenkkiä sekä useita muita latuja Punkaharjun alueella. Metlan reitin varrella on Karjalankallion laavu, jossa voi nauttia eväät nuotion ääressä. Reiteillä voi hiihtää perinteisellä ja luistelutyylillä. Yhdistyksen ylläpitämä latukartta ja latukoneseuranta löytyvät yhdistyksen sivuilta (www.harjureitit.net).

Metlan lenkin kartta (retkikartta.fi) 

Pyöräilyreitit

Pyöräily on sallittu ainoastaan Topeliuksen polulla, Hakin kierroksella, Puulajireitillä ja alueen teillä sekä Pususillan kautta välillä Lusto-Harjutie.