Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa liikkumista, leiriytymistä ja tulentekoa ja muuta käyttöä ohjataan järjestyssäännöllä (pdf 1,4 Mt, julkaisut.metsa.fi).
Kansallispuisto on jaettu erilaisiin käytön vyöhykkeisiin, jotka löytyvät kartoilta. Ota huomioon erityisesti puiston rajoitusvyöhykkeet retkeä suunnitellessasi. Tutustu alueeseen Kartat-sivulla ja Retkikartta.fissä.
Kunnioita luontoa
Lemmikit
Liikkuminen
Leiriytyminen
Tulenteko
Roskaton retkeily
Kalastus
Marjastus ja sienestys
Pyöräily
Ratsastus ja koiravaljakot
Muut säännöt
Kielletty toiminta
Turvallisuus
Vuodenajat
Sesongit
Kunnioita luontoa
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston käyttöä ohjataan järjestyssäännön lisäksi hoito- ja käyttösuunnitelmalla, jonka tavoitteena on turvata käytön kestävyys ja suojeluarvojen säilyminen. Retkeillään siis luonnossa aina sitä kunnioittaen.
Ethän jaa netissä sisältöä, jossa rikotaan kansallispuiston sääntöjä. Älä myöskään tahattomasti ohjaa seuraajiasi herkästi kuluville tai muuten herkille luontokohteille. Noudata Retkietikettiä.
Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty. Kansallispuistossa koiran saa viedä autiotupaan vain muiden kulkijoiden suostumuksella. Varaus- ja vuokratupiin koiria ei saa viedä. Metsästyksessä sekä poronhoitotöissä koirat voivat olla irrallaan kyseisen toiminnan yhteydessä.
Liikkuminen
Kansallispuistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusvyöhykkeitä lukuun ottamatta.
- Onnasjärven–Onnasjoen rajoitysvyöhykkeellä liikkuminen on kielletty 1.5.–30.11. lajistonsuojelullisista syistä.
- Hanhivuoman alueella liikkuminen on kielletty ympäri vuoden linnuston pesimärauhan ja Pallasjärven taimenen kutuvesien turvaamiseksi.
- Pahakurun–Hannukurun, Suaskurun ja Haltioleton rajoitusvyöhykkeillä liikkuminen on kielletty ympäri vuoden.
- Pyhäjoen ja Varkaankurun rajoitusvyöhykkeillä liikkuminen on sallittua 1.5.–30.11. vain merkittyä reittiä pitkin.
Leiriytyminen
Leiriytyminen on erityis-, virkistys- ja kulttuurivyöhykkeillä sallittua vain tupien, kotien ja laavujen välittömässä läheisyydessä. Tämä koskee myös riippumatossa tms. yöpymistä. Kodat on pääsääntöisesti tarkoitettu päiväkäyttöön, ei yöpymiseen. Vyöhykejako löytyy järjestyssäännöistä (liitteet 1a. ja 1b.), (pdf 1,4 Mt, julkaisut.metsa.fi).
- Kamiinallisten telttojen ja saunojen käyttö on kansallispuistossa kielletty.
- Erämaavyöhykkeellä telttailu on sallittu vapaasti.
Autiotuvat on lueteltu Palvelut-sivulla. Kansallispuiston tuvat, laavut ja tulentekopaikat löytyvät Retkikartta.fistä. Kun suunnittelet leiriytymistä, ilman tupavarausta yli 10 hengen ryhmän kanssa, tee siitä ilmoitus Metsähallitukselle (metsa.fi).
Rajoitusvyöhykkeillä leiriytyminen on kiellettyä.
Tulenteko
Avotulen teko on kansallispuiston virkistysvyöhykkeellä sallittua vain karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla. Käytä ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Vastuu on aina tulen sytyttäjällä. Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä missä liikkuminenkin on sallittu.
Erämaavyöhykkeellä tulenteko on sallittua maassa olevia risuja ja oksia käyttäen. Se on kuitenkin kiellettyä, jos huollettu tulentekopaikka on lähempänä kuin puoli kilometriä. Rajoitusvyöhykkeellä tulenteko on kiellettyä.
Maastopalovaroituksen aikana
- Avotulen teko on kiellettyä kaikkialla, myös merkityillä tulentekopaikoilla, kun alueelle on annettu maastopalovaroitus (ilmatieteenlaitos.fi)
- Maastopalovaroituksen aikana risukeittimien käyttö ei ole sallittua niistä aiheutuvan kipinöintivaaran vuoksi.
Roskaton retkeily
Kaikilla suojelualueilla noudatetaan roskatonta retkeilyä. Jokainen kulkija on velvollinen huolehtimaan itse omat roskansa pois maastosta ja toimittamaan ne Pallastunturin, Tunturi-Lapin tai Yllästunturin luontokeskusten ekopisteisiin. Ruoantähteet voi jättää taukopaikkojen kuivakäymälöihin.
- Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voi käyttää sytykkeenä tulentekopaikalla tai autiotuvan tulisijassa. Muita jätteitä, kuten alumiinifoliota sisältäviä pakkauksia tai muovia, ei saa polttaa nuotiossa.
- Lue lisää ympäristöä säästävästä retkeilystä.
Kalastus
Pilkkiminen ja onkiminen on sallittu kansallispuiston järvissä ja lammissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Marjastus ja sienestys
Marjojen ja ruokasienten poimiminen on sallittu, elleivät liikkumisrajoitukset sitä estä. Kääpien keruu on kiellettyä.
Pyöräily
Pyöräily on sallittua vain kansallispuiston virallisilla merkityillä kesäreiteillä. Poluilta poikkeaminen pyörällä on kiellettyä. Luonnonsuojelullisista tai turvallisuussyistä pyöräily on kielletty seuraavissa kohteissa: Palkaskero, Keimiötunturi, Pirunkuru, Varkaankuru ja Tuomikuru sekä Sammaltunturin tutkimuslaitoksen polulla.
Ratsastus ja koiravaljakot
Ratsastaminen ja koiravaljakolla ajo on sallittua vain kansallispuiston yhteistyöyrittäjille erikseen sovittavilla reiteillä.
Muut säännöt ja ohjeet
Kielletty toiminta Pallas-Yllästuntunturin kansallispuistossa
- Lemmikkieläinten vapaana pitäminen.
- Metsästys muilta kuin paikallisilta asukkailta.
- Muiden kuin ruokasienten sekä puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen.
- Maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen, samoin kuin kivikasojen kokoaminen tuntureille.
- Eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen sekä niiden pesien hävittäminen.
- Selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen.
- Moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta.
- Roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
- Droonien lennättäminen on kielletty luonnonsuojelualueiden liikkumisrajoitusalueilla sekä lintujen tärkeillä pesimäalueilla, kuten tunturipahdoilla, saarilla, luodoilla ja merenlahdilla, joilla pesii lintuyhdyskuntia sekä tärkeillä levähdyspaikoilla. Myös muiden selkärankaisten eläinten häirintä on luonnonsuojelualueilla kielletty.
Pallas-Yllästunturin järjestyssääntö
Kansallispuiston järjestyssääntö (pdf 1,4 Mt, julkaisut.metsa.fi), annettu 5.5.2008.
Vuodenajat
Ruska alkaa Länsi-Lapin tuntureilla syyskuun 10. päivän tienoilla ja kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Syysmyrsky saattaa joskus riipiä lehdet puista ennen aikojaan.
Talvi alkaa yleensä lokakuun lopussa. Valaistukseltaan alkava kaamos on erikoinen. Auringon säteet tulevat vinosti ilmakehään ja luminen maisema värjäytyy hennon punaiseksi tai siniseksi. Iltaa ja yötä valaisevat kuu ja revontulet. Lumipeite on paksuimmillaan maalis-huhtikuussa. Paikoin lunta on yli metri. Yli -20 asteen pakkasjaksot voivat kestää päiväkausia.
Talviretkeily ja maastossa yöpyminen vaativat erittäin hyviä varusteita onnistuakseen. Kevättalvi on parasta hiihtosesonkia, joka kestää helmikuun alkupuolelta huhtikuun loppupuolelle. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä, eivätkä hiihtokelit välttämättä riitä vappuun asti.
Kevät sijoittuu toukokuulle ja jatkuu kesäkuun alkupuoliskolle asti. Sulamisvedet kastelevat polut ja tekevät niistä erittäin herkkiä kulumiselle. Retkeilijöiden toivotaan ottavan tämän huomioon valitessaan retken reittiä ja ajankohtaa.
Kesä alkaa kesäkuun puolen välin jälkeen. Sääsket kuoriutuvat juhannuksen jälkeen. Mäkärät, paarmat ja polttiaiset seuraavat niitä vuoron perään. Viime vuosina sääskiä on ollut vähän, joten Lapin kesästä on saanut nauttia kaikessa rauhassa.
Sesonkiajat
Kansallispuiston retkeilyn sesonkiaikoja ovat maalis–huhtikuun hiihtokausi sekä kesän ja syksyn vaelluskausi. Puiston ehdottomasti suosituin reitti on Hetta - Pallas -vaellusreitti, jonka varaustupien varaukset on syytä tehdä vähintään puoli vuotta etukäteen. Autiotuvat ovat huippusesonkeina usein täynnä, joten silloin on syytä varata teltta mukaan, jollei halua yöpyä taivasalla.
Turvallisuus
Kansallispuistossa liikuttaessa tulisi mukana olla ainakin kartta, kompassi ja asialliset retkeilyvarusteet retken pituuden mukaan. Syrjävyöhykkeillä retkeily on huomattavasti vaativampaa kuin retkeily merkityillä reiteillä, joten reittien ulkopuolella liikuttaessa tarvitaan retkeilykokemusta. Reitillä pysyttely sekä sääennusteiden seuraaminen auttaa retken onnistumisessa.
- Tuntureilla sään vaihdokset saattavat olla hyvinkin nopeita. Äkillinen sumu tai lumituisku saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. Pukeudu retkeille värikkäästi ja sään mukaisesti.
- Talvella retkeileminen on vaativaa. Sää- ja valo-olosuhteet ovat keskitalvella vaikeat, sillä pakkasta voi olla jopa 40 astetta ja kaamosaikana päivänvaloa on vain muutamia tunteja. Tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti.
- Ota huomioon, että puhelin ei kuulu kaikkialla kansallispuiston alueella. Tarkista matkaviestinverkon kattavuus omalta puhelinoperaattoriltasi. Pidä puhelin lämpimänä ja ota mukaan varavirtalähde.
- Suunnistuksen on oltava varmaa. On varauduttava hätätilanteisiin, kuten yöpymiseen maastossa.
- Kevättalvi on suosittua retkeilyaikaa, mutta silloinkin on varustauduttava asianmukaisesti. Tavallisilla latusuksilla ei pidä lähteä hoidetulta latuverkostolta!
- Moottorikelkkajälkien seuraamisessa tulee olla varovainen. Eksyminen on talvella aina vaarallista.
- Ota retkelle mukaan ensiapupakkaus. Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112 ja tee hätätilanneilmoitus. Taustatietoa toiminnasta hätätilanteessa.
Seuraa tiedotusta Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Ajankohtaista-sivulla.
