Kulje lehtometsän siimeksessä Yllästunturin Varkaankurussa, kalasta vapaana virtaavassa Ounasjoessa, nouse yli 800 metriä korkealle Taivaskerolle tai tutustu Pallastunturin ympäristötaideprojektiin. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoaa nähtävää ja tekemistä niin luonnon, retkeilyn kuin kulttuurin ystäville.
Yllästunturin ympäristön nähtävyydet
Varkaankurun lehtometsä
Ylläksen ja Kellostapulin kainalossa sijaitseva Varkaankurun lehtometsä on kuin rehevä satumaailma, jossa järeät kuusivanhukset pitävät velhojen kokousta. Kuusikon katveessa kasvavat keijumaisen hennot hieskoivut, pihlajat ja raidat, ja purolaaksossa kohoaa ihmisen mittainen ruoho.
Varkaankurun lehtometsässä tuore lehto vuorottelee saniaislehtolaikkujen ja lehtokorpien kanssa. Metsän näyttävimpiä kasveja ovat korkeat väinönputket ja pohjansinivalvatit. Pientä ja klassista kauneutta puolestaan tarjoavat maariankämmekät ja pussikämmekät. Voit tutustua Varkaankurun lehtometsään luontopolulla.
Varkaankurun alue on kansallispuiston rajoitusvyöhykettä, jossa liikkuminen on sallittua 1.5.–30.11. vain merkittyä reittiä pitkin. Älä siis poikkea polulta! Telttailu ja muu leiriytyminen on Varkaankurun kodan ympäristössä kiellettyä, koska kota sijaitsee rajoitusvyöhykkeellä.
Kesänkitunturi ja Pirunkuru
Nouse 517 metriä korkean Kesänkitunturin laelle Kesänkijärven itäpäästä Pirunkurua myöten. Nousun lisäksi elämyksiä tarjoaa tunturin rinteiden mäntymetsä, joka ikiaikaisine puuvanhuksineen ja pystyyn kuolleine honkineen on alueen komeinta.
Äkässaivon rotkojärvi ja seitakivi
Äkässaivon rotkojärvi sijaitsee murroslaaksossa, jossa mutkittelee Äkäsjoki. Järvi ja sen kalkkipitoiset kalliot muodostavat arvokkaan elinympäristön muun muassa monille sammalille. Jyrkkäseinäisen saivojärven rannalla on Kirkkopahta, seitakivi, joka on ollut muinainen saamelainen palvontapaikka. Äkässaivo sijaitsee kansallispuiston ulkopuolella, noin 10 kilometriä Äkäslompolosta pohjoiseen. Äkässaivoon voit tutustua merkityllä polulla, Saivonkierroksella. Seitakivi on muinaismuistolailla suojeltu, ja sen päälle kiipeäminen on kielletty.
Pakasaivo
Pakasaivo on syntynyt mannerjäätikön sulamisvesien puhdistamaan kallioperän murroslaaksoon. Saivojärvi synkkine 50–70 metriä korkeine pahtaseinineen on ollut niin ikään vanha palvontapaikka. Ennen uskottiin, että saivo oli kaksipohjainen ja että kalat katosivat välillä sen alempiin vesiin. Pakasaivossa on ainakin 60 metriä vettä. Se ei noudata normaalia järvivesien vuosikiertoa, ja alin vesikerros sisältää huomattavasti rikkivetyä. Pakasaivo sijaitsee kansallispuiston ulkopuolella, Äkäslompolosta 15 kilometriä linnuntietä länteen.
Linkupalon tulivuoren jäänteet
Kertomukset Lapin muinaisista tulivuorista ja Alppien korkuisista vuoristoista saattavat kuulostaa saduilta mutta ovat täyttä totta. Linkupalon kallioperässä on merkkejä yli 2 miljardia vuotta sitten tapahtuneista tulivuorenpurkauksista. Geologit ovat löytäneet alueelta meren alla purkautunutta laavaa, matalaan veteen kerrostunutta tuhkaa, kivettynyttä tulivuorialueen soraa ja jopa tulivuoren aukon paikan. Vulkaaninen maaperä on ravinteikasta; siksi Linkupalon ympäristössä onkin runsaasti lettosoita, joilla elää rikas sammal- ja putkilokasvilajisto.
Aakenustunturit
Aakenustunturien maisemat ovat vailla vertaa. Taivaanrannassa näkyvät kaikki Ylläksen tunturit ja tunturiketjun syleilyyn jää laaja aapojen, rämeiden ja metsien kirjoma suoalue.
Pallastunturin ympäristön nähtävyydet
Pallasjärvi
Tule katsomaan, kuinka Pallastunturit peilaavat kuvankauniin Pallasjärven pintaan tyynellä säällä! Autoilija pääsee Pallasjärvelle helpoimmin ajamalla Hirvaslahden tai Pallaslompolon venevalkamaan. Punaisenhiekan päivätuvan pihapiirin maisemat ovat valokuvaukselliset. Punaisellahiekalla teltan pystyttäminen on sallittu vain merkityllä telttailupaikalla ja tulenteko on sallittu vain virallisella tulentekopaikalla tuvan pihassa.
Pakasmaan niityt
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston entisen metsänvartijan mukaan nimetyt Pakasmaan niityt (Ylä- ja Alaniitty) sijaitsevat Pallasjärven lähellä. Yläniityn läpi kulkee Särkijärven ja Raattaman välinen tie sekä luontopolku. Niittyjä hoidetaan vuosittain niittämällä.
Niityn harvinaisia kasveja ovat suikea-, keto- ja ahonoidanlukko. Muita niityn kasvilajeja ovat nurmitatar, sykeröpiippo, niittykullero, kissankäpälä, tunturikurjenherne ja puna-ailakki.
Pyhäjoen lehtokorpi
Pallasjärveen laskevan Pyhäjoen vartta seuraileva 3,5 kilometrin pituinen luontopolku johdattaa kävijän erityisen rehevään lehtomaiseen kuusikkoon, jossa kotkansiivet muodostavat muhkeita saniaiskasvustoja. Polun varrella näet mutkaisen joen kalliojyrkänteiset seinämät. Kuusikon pehmeä sammalpohja tuo mieleen satumaailman ja tarjoaa elinympäristön monille pikkunisäkkäille.
Taivaskeron näköalapaikka
Taivaskero on Pallastuntureiden ja koko tunturiketjun korkein huippu, jonka kivinen laki kurkottaa 809 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sieltä ihailet ympäröivää tunturiluontoa ja nautit avaruudesta. Taivaskeron laella on vuoden 1952 olympialaisten muistolaatta, sillä Suomen olympiatuli sytytettiin siellä yöauringon loisteessa. Viestijuoksijat kuljettivat sen Taivaskerolta Helsinkiin, jossa se yhtyi Ateenasta tuotuun tuleen.
Taivaskerolle on merkittyä polkua pitkin 4 kilometrin matka Pallastunturin luontokeskuksesta. Polulla on yli 300 metriä nousua, joten kohdetta ei suositella huonokuntoisille.
Montellinmaja
Montellinmaja sijaitsee Pallastuntureilla Vuontiskeron ja Saivokeron välisessä satulassa puurajan yläpuolella. Aluemetsänhoitaja Justus Montell rakensi ensimmäisen majan 1900-luvun alussa tutkimusmatkojensa tukikohdaksi. Tupa tuhoutui sodan aikana, mutta poromiehet rakensivat paikalle uuden. Maja toimi aiemmin retkeilijöiden autiotupana. Nykyisin retkeilijöitä palvelee lähistöllä sijaitseva kota. Lähin autiotupa on Nammalakurussa.
Keimiöjärvi
Keimiötunturin koillispuolella sijaitsee omaleimainen Keimiöjärvi. Tumman kuusikon yläpuolella näkyvä Keimiötunturi näyttää kohoavan suoraan järvestä. Keimiöjärven itärannalla on autiotupa, jonne on Koivarovan pysäköintialueelta 3,5 kilometrin matka. Länsirannan tupa toimii vuokratupana.
Keimiöniemen kalapirtit
Jerisjärven Keimiöniemi ei sijaitse kansallispuistossa, mutta sen kalamajat ovat kulttuurihistoriallinen nähtävyys. Rivissä seisovat kalapirtit ovat yksityisiä ja lukittuja mutta ehdottomasti näkemisen arvoisia.
Ympäristötaidetta Pallastunturilla
Pallaksella voit tutustua kansainvälisen taiteilijaryhmän ympäristötaideteoksiin. Pallastunturin matkailualueelle valmistui muutama vuosi sitten maisemanhoidon yleissuunnitelma. Myös monet alueen kulttuurihistorialliset kohteet kaipasivat kunnostusta, ja osa niiden kunnostustöistä päätettiin tehdä ympäristötaiteen avulla. Syntyi Pallastunturin ympäristötaideprojekti.
Pallaksen maisemointityöhön osallistui yksi taiteilija Suomen Lapista, kaksi Ruotsin Norrbottenista ja kaksi Skotlannista. Jokainen taiteilija suunnitteli ympäristötaideteoksen johonkin kunnostettavaan kohteeseen. Teoksissa käytettiin pääasiassa luonnonmateriaaleja, kuten kiviä, kasveja ja puuta, ja ne sulautuvat muutenkin osaksi luontoa. Tule katsomaan, kuinka taide kohtaa luonnon ja millaisia elämyksiä se herättää sinussa! Orava-Avenue on saanut elämysreseptipaketin (julkaisut.metsa.fi, pdf, 0,6 MB), jonka ovat suunnitelleet ammattiopisto Lappian kansallispuisto-opasopiskelijat.
Viisi taiteilijaa, viisi teosta
Ympäristötaideprojektiin osallistuivat taiteilijat Lena Stenberg ja Mats Wikström Ruotsista, Kaija Kiuru Suomesta sekä Deborah Schultz ja Jonathan Claxton Skotlannista.
Jonathan Claxton rakensi teoksensa Porokaarre ja Taivaanranta suurehkoista luonnonkivistä. Teokset sijoittuvat hotellille johtavan tien ja Mats Wikströmin Orava Avenue -teoksen liittymään.
Kaija Kiuru maisemoi taideteoksellaan routivan ja kuluneen ojanteen Pallas-hotellin ja luontokeskuksen välillä. Hän käytti teoksen materiaaleina rakkakiviä ja paikalta löytyvää kasvillisuutta. Työhön kuuluu ojanteen ylittävä silta, jolta alkaa Pallas–Hetta-vaellusreitti.
Deborah Schultz sisällytti omaan kirjalliseen teokseensa Pallaksen aineellisen ja aineettoman olemuksen. Hän havainnoi työssään ympäristöä, matkailun historiallista ja kulttuurista ulottuvuutta sekä vierailijoiden ajatuksia ja elämyksiä.
Lena Stenberg rakensi teoksensa vanhan, sodassa tuhoutuneen Pallas-hotellin raunioille. Teos on vanhan hotellin muistomerkki ja samalla muistutus Lapin sodan aiheuttamista tuhoista.
Mats Wikströmin teos Orava Avenue johdattelee kävijät Pallaskodalle ja edelleen Palkaskeron kierrokselle. Teos muodostuu seitsemästä pronssiin valetusta oravasta, jotka on kiinnitetty puupilarien päihin. Eri asennoissa olevat oravat ilmentävät maailman suuria uskontoja ja niiden kautta luomakunnan ykseyttä. Teoksessa on esillä kristinusko, juutalaisuus, islam ja sen vapaamielinen suuntaus, buddhalaisuus, hindulaisuus sekä luonnonuskonto.
Ounastunturin ympäristön nähtävyydet
Pyhäkeron autiotupa
Pyhäkeron autiotupa sijaitsee Pyhäkeron juurella kansallispuiston pohjoispäässä, 7 kilometrin päässä Ounasjärven rannasta. Tuvalla voit levähtää ennen nousua Pyhäkeron, Ounastuntureiden vanhan merkkitunturin, laelle. Pyhäjärven rannalla voit käydä katsomassa vanhan matkailumajan perustuksen raunioita, jotka ovat peräisin Ounastunturin hiihtomatkailun alkutaipaleelta 1930-luvulta.
Puolitaipaleen metsänvartijantila
Puolitaipaleen vanha metsänvartijantila sijaitsee Muonion ja Hetan välisen postipolun puolivälissä tunturien länsipuolella. Pääset sinne vanhoja polkuja pitkin Ylimuoniosta ja Kerässiepistä tai ajamalla metsäautotietä lännestä noin 20 kilometriä ja kävelemällä sen jälkeen noin 3 kilometriä Puolitaipaleeseen. Metsäautotie on harmillisesti erittäin huonossa kunnossa. Talvella moottorikelkkailureitti kulkee Puolitaipaleen kautta. Puolitaipaleessa on autiotupa.
Puolitaipaleen vanhan metsänvartijantilan pihakenttä on ketoa ja tuoretta niittyä, ja lähempänä jokea kosteaa tulvaniittyä. Kauniin niityn yleisiä kasvilajeja ovat esimerkiksi lampaannata, polkusara, nurmilauha, rantatädyke ja mesiangervo.
Niityllä kasvaa myös silmälläpidettäviksi luokitellut aho- ja ketonoidanlukko, ja muita huomionar-voisia lajeja, kuten nurmitatar, niittykullero, suovilukko, kellosinilatva ja sykeröpiippo. Ilman säännöllistä niittoa pihakenttä kasvaisi umpeen.
Hietajärvi
Hietajärvi on kirkasvetinen laskujoeton järvi upeiden harjujen kainalossa. Järven rannalla on avoin kota tulisteluun. Kesäretkeilyreitti Hietajärven kautta Pahakurun ja Tappurin autiotuville lähtee Ketomellasta.
Tappurin autiotupa
Tappurin autiotupa on sekä retkeilijöiden että poromiesten käytössä. Tuvan lähellä sijaitsee Maraston poroaita. Siellä järjestetään kesällä vasanmerkityksiä ja syksyllä poroerotuksia. Tappuriin pääset joko Ketomellasta Hietajärven ja Pippokeron kautta kulkevaa reittiä tai Ketomellasta suoraan Tappuriin kulkevan vanhan valtionpolun seutuville linjattua noin 8 kilometrin mittaista reittiä myöten.
Ounasjoki
Ounasjoki on yksi Pohjolan harvoista suurista valjastamattomista joista. Voit levähtää joen rannassa esimerkiksi Sioskosken päivätuvalla. Pääset halutessasi myös kokeilemaan kalaonneasi, sillä taimen ja harjus ovat Ounasjoessa yleisiä. Lohi ei ole enää vuosikymmeniin päässyt nousemaan Ounasjokeen Kemijoen voimalaitosten takia. Joki on ollut aikoinaan paikallisille asukkaille merkittävä kulkuväylä, eikä sen merkitystä voi nykyäänkään väheksyä.
Maailman puhtainta ilmaa!
Pallastuntureilla on mitatusti maailman puhtain ilma. Tutustu The Purest Air! -hankkeen tuloksiin.
