Mobiilisovelluksella lisätietoa luontopolulle
Könkäänsaaressa ja Kielosaaressa saat perinteisten opasteiden lisäksi kännykkääsi opastusta reiteillä kulkemisesta ja alueen luonnosta.
Vaattunkivaara, Könkäänvaara, Sortovaara
Retkeilyalueeseen sisältyy monia luonnontilaisia ja erämaisia osia, joissa pääsee tutustumaan peräpohjalaisten metsien ja aapasoiden tyypilliseen eliölajistoon. Hienoja luontokohteita on muun muassa Vianaavalla, Könkäänsaarissa, Vaattunkivaarassa, Könkäänvaarassa sekä E75-tien pohjoispuolella sijaitsevalla Sortovaaran alueella. Näihin pääsee tutustumaan helposti luontopolkuja pitkin.
Arvokkaita luontokohteita
Raudanjoen komeimmat kosket Vaattunkiköngäs ja Vikaköngäs ovat helposti saavutettavia, suosittuja nähtävyyksiä. Kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan arvokkaat Könkäänsaaret soveltuvat koko perheelle päiväretkikohteeksi, jonka suunnittelussa on otettu huomioon myös esteettömyys.
Könkäänsaarista matkaa voi jatkaa luonnonkaunista Raudanjokivartta seurailevalle Könkäiden polulle tai tutustua kallioisiin Sorto-, Vaattunki- ja Könkäänvaaroihin. Niiden lakimänniköt ovat satoja vuosia vanhoja. Erämaiset suolammet sekä Raudanjoki ja Olkkajärvi ovat kiehtovia virkistyskalastuskohteita.
Eläimet
Poro, hirvi, kettu, jänis ja orava ovat tavallisimpia nisäkkäitä, mutta havaintoja voi päästä tekemään myös näädästä, kärpästä, minkistä ja saukosta. Valtaosalle nisäkkäistä tärkeitä elinympäristöjä ovat vaarojen moni-ilmeiset laki- ja rinnemetsät, mutta minkki ja saukko pysyttelevät vesistöjen tuntumassa.
Joutsenten levähdyspaikka
Raudanjokivarressa ja Vianaavalla on monia linnustoltaan arvokkaita alueita. Erinomainen lintukohde on esimerkiksi Könkäänsaari, jonka monimuotoinen luonto tarjoaa sopivia elinympäristöjä useille lintulajeille.
Vianaavan puuttomat osat ovat muun muassa kurkien, metsähanhien, suokukkojen ja monien kahlaajien suosiossa. Vaattunkilammella joutsenet lepäilevät usein muuttomatkoillaan.
Vanhojen metsien lajeja
Alueen havumetsissä elävät muun muassa palokärki, pohjantikka, kuukkeli ja lapinpöllö, jotka kaikki ovat erityisesti vanhojen metsien lajeja. Myös käpytikan voi tavata koputtelemassa puita Napapiirin metsissä. Koko Suomessa tavattava hömötiainen on tavallinen näky Vaattunkivaaran ja Könkäänvaaran lakimetsissä ja saattaapa harvinainen lapintiainenkin tulla retkeilijää tervehtimään. Vanhoissa kalliomänniköissä pesii erityisen mielellään myös leppälintu, joka on helppo tuntea kauniin oranssinpunaisesta pyrstöstään. Alkukesästä lakimänniköissä kuulee yleisesti käkien konserttia. Käki on pesäloinen, joka munii munansa useimmiten juuri leppälinnun pesään.
Könkäänsaaret ja kielosaari keväisin tulvan alla
Raudanjoen voimakkaat jokavuotiset kevättulvat ovat synnyttäneet pienialaisia lehtoja, joissa kasvaa alueen rehevintä kasvillisuutta. Lehtokasvillisuuteen pääsee tutustumaan muun muassa Könkäänsaarien luontopoluilla. Kookas ja ryhdikäs saniainen, kotkansiipi, kasvaa tuuheina kasvustoina varjoisissa puronvarsissa. Keväisin lehtopainanteita kaunistavat myrkyllisen näsiän hempeän vaaleanpunaiset kukat sekä valkokukkainen kielo, joka kasvaa Napapiirillä pohjoisimmilla rajoillaan. Kielosaaressa rehevänä kasvavaa ja näyttävää, mutta ihmiselle myrkyllistä punakonnanmarjaa ei puolestaan juuri tavata Lappia ja Koillismaata etelämpänä. Erityisen hyvällä onnella saattaa päästä näkemään uhanalaisen kämmekän, metsänemän, joka viettää piilottelevaa maanalaista elämää ja kasvattaa maanpäällisen kukkaverson vain harvoin.
Monipuolinen sienilajisto
Loppukesän retkillä kannattaa perehtyä myös alueen sienilajeihin. Monet ruokasienet, kuten tatit, rouskut ja haperot, elävät symbioosissa eli yhteiselossa metsäpuiden kanssa. Könkäänsaarten kaltaiset kosteat kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa monia eri puulajeja, ovatkin varsin otollisia sienimaastoja.
Käävät ovat puunrungoilla kasvavia sieniä, joiden alapinnalla on helttojen sijasta samankaltaiset pillit kuin tateilla. Metsien erämaisimmilla osilla voi maahan kaatuneilta puilta löytää useita vanhojen metsien kääpälajeja, kuten pursukääpää, siperiankääpää ja rusokantokääpää.
Poikkea aapasuolle
Suoluontopolulla pääsee keskelle Peräpohjolalle mitä ominaisinta luontotyyppiä, aapasuota. Aapasuot ovat pohjoisen kostean ja viileän ilmaston sekä loivien pinnanmuotojen aikaansaamia laajoja, vetisen märkiä ja keskiosistaan puuttomia soita. Aapasuot ovat kulhon muotoisia, joten niiden mataliin keskiosiin valuu ympäröiviltä alueilta ravinteita esimerkiksi kevättulvien mukana. Tämän takia aapasoilla tavataan vaateliasta ja monimuotoista suokasvillisuutta. Suoluontopolku kiertää Vianaavan-Korva-aavan luonnonsuojelualueella, jolla kasvaa monia harvinaisia kasvilajeja. Esimerkiksi pieni keltakukkainen lettorikko vaatii kasvupaikaltaan kalkkia ja on suuresti harvinaistunut soiden ojittamisen myötä.
Metsä- ja suomarjamme ovat alueella tavallisia. Hillaa löytyy aapojen reunarämeiltä ja karpalo ilahduttaa loppusyksyllä alueella liikkuvaa.
Napapiirin retkeilyalue
- Perustettu 2001
- Viralliseksi retkeilyalueeksi 2024
- Pinta-ala 36 km2
