Murhisalo on vanhaa vienankarjalaisten kylien nautinta-aluetta ja on luonnonarvoiltaan erittäin merkittävä. Alueen runkona on Lososuon - Saarijärven -soidensuojelualue, jonka ympärillä sijaitsevat vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvat aarnimetsät. Suot ovat enimmäkseen aapasoita, mutta lettojakin on. Vaikka metsää on harvennettu, on metsien monirakenteisuus säilynyt. Metsätyypit vaihtelevat kuivista männiköistä reheviin lehtomaisiin metsiin ja jokivarsien luhtametsiin. Alue myös sisältää maassamme ainutlaatuisen laajan, lähes luonnontilaisena säilyneen järviketjun valuma-alueen.
Murhisalo on poronhoitoaluetta, mutta alueella liikkuu myös metsäpeuroja. Alueen puroissa tavataan amerikanmajavaa (ent. kanadanmajava). Kevättalven hauskoihin kokemuksiin kuuluu saukon jälkien seuraaminen puronvarressa. Kaikki suurpetomme on tavattu Murhisalon alueella, yleisimpiä ovat karhu ja ahma. Tavallinen kulkija tapaa suurpedoista yleensä vain jälkiä.
Saarijärvi on merkittävä lintujärvi ja Murhisalolla on runsas linnusto, jossa korostuvat suuret vesien ja soiden linnut, kuten kaakkuri, laulujoutsen, metsähanhi ja kurki. Vanhojen metsien lintulajistoa on myös paljon.
Kalevalapuisto
Murhisalo on tärkeä osa Kalevalapuiston suojelualuekokonaisuutta. Murhisalon eteläpuolella sijaitsevan Kuivajärvi-Hietajärven maisema-alueen perustamistarkoituksena on ollut vienankarjalaisen kulttuuriperinnön- ja maiseman sekä rakennusperinnön säilyttäminen. Samalla on haluttu elvyttää vienankarjalaiskylien elinvoimaisuutta. Maisema-alue on Kalevalapuiston, luonto- ja kulttuurimatkailun sekä suomalais-venäläisen luonnonsuojelu- ja kulttuuriyhteistyön kannalta erittäin arvokas.
Murhisalon historia
Murhisalo on ollut kahden Suomen puolen vienankarjalaisen kylän, Kuivajärven ja Hietajärven, ja ympäröivän kainuulaisen asutuksen nautinta-aluetta. Metsissä on käyty erällä, vesissä on kalastettu ja jokivarsilla ovat olleet talojen heinäniityt. Tarvepuun otto on keskittynyt kylien lähelle. Murhijärven saaressa sijaitsevat vanhat kalasaunat, jotka periytyvät vienalaiskylien asuttamisen ajoilta.
Vanhoista kulkureiteistä kertovat mm. vanhat pitkospuut, joissa on Ruotsin kruunun merkit, nyt jo vaikeasti havaittavissa. Raja on näillä kohdilla ollut muuttumatta aina Täyssinän rauhasta, 1595, saakka.
Miinan kivi
Tarinan mukaan 1800-1900-lukujen vaihteessa Hietajärvellä elänyt, tietäjänä pidetty Miina Huovinen, asui parikymmentä vuotta erakkona vaimonsa kanssa Kylmäkorven Autioniemessä. Hengeltään vahva mies on kantanut selässään muutaman kuution suuruista kiveä - tarina ei kerro minne - kunnes Murhijärven itäpuolella hänen kenkänsä kärki on ottanut puun juureen. Selässä ollut kivi tipahti maahan, missä se on vieläkin. Kivestä voi nähdä viilekkeiden eli kantohihnojen jäljet. Kivi sijaitsee rajavyöhykkeen takarajaa kulkevan polun varressa suunnilleen Saunasaaren kohdalla.
Murhisalon saunat
Murhijärvi, joka sijaitsee Murhisalon sisällä, on toiminut muinoin kylien kala-aittana. Järven Saunasaaressa on vielä vanhoja kalasaunoja.