Menneisyyden kvartsiniskijät
Mujejärven alueella asutusta on saattanut olla kvartsiesiintymien perusteella viimeistään 8500 vuotta sitten. Mujejärven länsipuolelta, koilliseen työntyvän Kalmoniemen harjulta löytyy kivikautinen asuinpaikka. Paikka on juuri sellainen, mistä kivikauden asukit pitivät: kuiva hiekkaharju muodostaa satulamaisen notkelman, jota aurinko pääsee lämmittämään. Niemen kärkeen johtava polku kulkee asuinpaikan läpi. Polku on kuluttanut kasvipeitteen ja paljastanut ihmisen työstämiä kvartsi-iskoksia. Mujejärveltä löytyy muitakin esihistoriallisia asuinpaikkoja, esimerkiksi Hiltuslahden laavun läheltä.
Elämää aikojen saatossa
Vielä 1600-luvulla Mujejärven ympärillä oli yhdeksän talonpaikkaa, mutta 1725-1867 enää kolme. Nykyisin Mujejärven pohjoisrannalta löytyy enää Pulkkilan tila.
Ajasta ikuisuuteen
Mujejärven seudulla tunnetaan useita historiallisia hautapaikkoja. Yksi näistä on Kalmoniemi. Hautakuopat sijaitsevat lähellä niemen kärkeä. Mujejärven kalmistot toimivat pääasiassa ns. kesähautoina. Eri puolilla Suomea oli tapana, että kesällä kuolleet haudattiin omassa kylässä tilapäisiin kesähautoihin, joista heidät sitten talven tullen siirrettiin seurakunnan varsinaisiin hautausmaihin. Kesähautausperinne loppui Mujejärven seudulla vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Tervan tuoksua
Peurakankaan tervahauta on kiinnostava retkikohde. Hauta on näyttävä esimerkki tervahautaan liittyvistä rakenteista ja alueen metsien hyödyntämisen historiasta. Tervahauta koostuu varsinaisesta haudasta ja etelän puolelle sijoitetusta tervanlaskukuopasta. Kohde on helposti löydettävissä polun varrelta, mäen satulamaisessa painanteessa.
Metsien historian havinaa
Metsäteollisuus alkoi voimistua Nurmeksessa 1830-luvulla. Metsäteollisuus näkyy Mujejärvellä uittoon ja hakkuisiin liittyvinä rakenteina. Muje- ja Tetrijärven patorakennelmat ovat edelleen maastossa havaittavissa. Järvien padot rakennettiin vuonna 1914 ja nykyään Mujejärven padon kohdalta kulkee yli silta. Nykyään retkeilijöiden autiotupana toimiva Tammikämppä on alun perin rakennettu uittokämpäksi.