Moikipään vipupooki

Moikipäällä luontopolun (1, 2 tai 3 km yhteen suuntaan) varrella on vanhan vipupookin jäljitelmä. Vipupooki eli vipumajakka on Pohjoismainen vanha majakkatyyppi. Korkean rakennuksen päällä on vipuvarsi, ja sen toisessa päässä on rautainen kori, johon kasattiin polttopuita, tervaa tai hiiliä. Majakan ollessa toiminnassa koriin sytytettiin tuli, ja sen jälkeen kori vivuttiin yläasentoon.

Moikipään vipupooki oli luultavasti Pohjanlahden ensimmäinen vipupooki, ja se rakennettiin tiettävästi vuonna 1668. Moikipäälle järjestetään kesäisin yleisöretkiä, mutta se on myös hyvä kohde veneilijöille ja melojille.

Puukehikko, jossa metallinen kori ylimpänä. Vieressä kasvaa vihreitä matalia pensaita.

Norrskäretin majakka

Norrskäretin saarella oleva 21 metriä korkea majakka on vuodelta 1847. Norrskär oli Suomen viimeinen miehitetty majakka, josta majakanvartijat poistuivat vuonna 1987. Norrskäretin majakka on veneilijöiden kohde.

Mereltäpäin näkymät saarelle, jossa on rakennuksia sekä majakka.

Postisoudun muistomerkki

Bodbackin vanhan kalasataman kupeessa on postiliikenteen muistoksi pystytetty merkki. Björköläiset kuljettivat postia sekä valtion virkamiehiä Merenkurkun yli Ruotsiin 1500-luvulta aina vuoteen 1809 asti. Muistomerkin kohdalla säilytettiin postisoutuvenettä. Muistomerkki on Bodvattnetin luontopolun varrella.

Kuusi puuvenettä merellä. Veneissä miehet soutavat ja heillä on päällään perinnevaatteet.

Raippaluodon silta

Raippaluodon silta valmistui vuonna 1997. Suomen pisin silta (1045 m) yhdistää Raippaluodon mantereeseen. Silta on myös portti Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen pohjoisosiin.

Pitkä valaistu silta illan pimeydessä. Sillan valot heijastuvat merenpintaan.

Ritgrundin majakka

Ritgrundin puinen tunnusmajakka rakennettiin vuonna 1863 ja muutettiin valomajakaksi vuonna 1945. Ritgrundin pieni saari sijaitsee Raippaluodon koillispuolella. Sen kohdalta alkaa tärkeä sisäväylä Perämereltä Selkämerelle. Majakkasaari on veneilijöiden ja melojien kohde.

Talvinen maisema saaristosta. Saarella on rakennuksia ja majakka. Merellä on jäätä.

Rönnskärin pooki

Lähes 22 metriä korkea Rönnskärin pooki (tunnusmajakka) sijaitsee Fäliskäretillä. Vuonna 1784 rakennettu punainen tunnusmajakka on Suomen vanhin säilynyt puinen merimerkki.  Tunnusmajakassa ei ole valoa, mutta se on valoisana aikana hyvin havaittavissa oleva rakennelma. Fäliskäretilla on myös kaksi 1800-luvulla rakennettua luotsinvartijan rakennusta, joissa on tähystysikkunat katolla. Rönnskärin pooki on veneilijöiden ja melojien kohde, mutta sinne järjestetään myös muutamia yleisöretkiä vuosittain.

Korkea puumajakka syksyisessä luonnossa. Taivaalla on tummia pilviä.

Saltkaret-näkötorni

Tummaksi tervattu näkötorni sijaitsee noin 800 metrin päässä Svedjehamnin kalasatamasta Björkö-Panike-vaellusreitin ja Bodvattnetin luontopolun varrella. Tornista, joka kohoaa vähän yli 20 metrin korkeuteen, avautuvat upeat maisemat jääkauden synnyttämien pyykkilautamoreenien eli De Geer -moreenien muodostamalle kivikkoiselle saaristolle. Tornista voit myös katsella saaristolintuja: silkkiuikkuja, tukkasotkia, kalalokkeja ja merikotkia. Pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat pääsevät ramppia pitkin näkötornin alatasanteelle.

Näkötorni talvella. Tähtitaivaalla loistaa revontulet.

Sommarön linnakealue

Suomen rannikkotykistö toimi täällä vuosina 1939–1987. Vartiolinnakkeen alueella oli useita tykkejä turvaamassa meriliikennettä Vaasaan. Linnake toimi myös esimerkiksi merimiinojen varastoalueena. Vartiotuvan lähellä olevan tykkiaseman päällä on sotaveteraanien vuonna 2001 pystyttämä muistomerkki. Sommarön linnakealue sijaitsee Södra Vallgrundissa, ja vartiotuvan pihalla on pysäköintialue.

Kivistä rakennettu muistomerkki. Taustalla metsää.

Valassaarten majakka

Valassaarten luontopolun (3 km) varrella on vuonna 1886 rakennettu, 36 metriä korkea, punaiseksi maalattu rautamajakka. Majakka muistuttaa Pariisin Eiffeltornia, eikä ihme, sillä molemmat rakennukset on suunnitellut sama ranskalainen Henry Lepauten insinööritoimisto.  Valassaarille järjestetään opastettuja retkiä kesällä.

Polku vehreässä luonnossa. Polkua pitkin pääsee taustalla näkyvän korkean majakan luokse.

Venäläisten sotilaiden muistomerkki

Valassaarten luontopolun varrella on iso kivistä koottu muistomerkki Valassaarilla kuolleiden venäläisten muistoksi. Maaliskuussa vuonna 1809 Suomen sodan loppuvaiheessa marssi satoja venäläisiä Valassaarten kautta kevätjäitä pitkin Ruotsiin vallatakseen Uumajan. Valasaarilla löytyneitä paleltuneiden sotilaiden luita on kerätty tämän kivikasan alle. Valassaarille järjestetään opastettuja retkiä kesällä.

Useista kivistä kasattu muistomerkki, jossa on metallinen muistolaatta.