Luonnontutkijoiden paratiisi
Mallan suojelusta teki aloitteen Muoniossa vaikuttanut aluemetsänhoitaja Justus Montell. Mallatunturit rauhoitettiin vuonna 1916. Montell oli intohimoinen luonnontutkija, joka ehti lähes kolmenkymmenen virkavuoden aikana kerätä 30 000 kasvinäytteen kokoelman ja kirjoittaa 72 julkaisua. Mallan luonnonpuisto perustettiin vuonna 1938.
Luonnonsuojelualueiden perustaminen sai nuoressa, vasta itsenäistyneessä Suomessa vauhtia, kun luonnonsuojelulaki vuonna 1923 säädettiin. Ensimmäiset kansallis- ja luonnonpuistot perustettiin vuonna 1938. Niistä Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot sekä Pisavaaran ja Mallan luonnonpuistot ovat edelleen olemassa, muut Suomi menetti talvi- ja jatkosodan alueluovutuksissa.
Pohjoinen maankolkka on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena jo 1700-luvulta lähtien. Mallatunturit mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1746. Käsivarren alueella kulkivat mm. italialainen tutkimusmatkailija Ciuseppe Acerbi ja englantilainen Edward Clarke. Merkittävää luonnontieteellistä työtä teki myös Karesuvannon kirkkoherra Lars Levi Laestadius vuodesta 1826 lähtien. Kilpisjärven alueen järjestelmällinen luonnontieteellinen tutkimus alkoi Helsingin yliopiston Biologisen aseman perustamisen myötä vuonna 1964.
Vanha markkinareitti
Mallan luonnonpuiston ohi kulki aikanaan vanha kauppareitti, joka toi markkinaväkeä etelästä ylös Tornion-Muonionjokea ja Könkämäenoa Kilpisjärvelle ja siitä alas Jäämeren rantaan Jyykeänperälle eli Skibotteniin. Kilpisjärven rannalle valtio rakennutti 1900-luvun alussa kulkijoille majatalon, Siilastuvan. Talon isäntä Valde Viik toimi myös Mallan luonnonpuiston vartijana.
Ensimmäinen tie rakennettiin Kilpisjärvelle jatkosodan aikana vuonna 1941. Matkailukohteena Kilpisjärven seutu oli tullut tunnetuksi jo ennen tietä, sillä Suomen Matkailuliitto rakensi Kilpisjärvelle retkeilymajan jo 1937. Matkailuhotelli valmistui vuonna 1953.