Koti Lentualla
Lentuan alue on ollut Kuhmon ensimmäisiä asuttuja alueita. Uudisasukkaat saapuivat tänne jo 1600-luvulla. Saarista löytyy merkkejä myös esihistoriallisesta asutuksesta.
Suojelualueen ulkopuolella olevilla ranta-alueilla on vakinaisia asumuksia edelleen noin 200. Monet entiset asuinpaikat ovat nykyisin lähinnä kesäkäytössä. Myös joissakin saarissa asutaan edelleen. Lentuan kauniit maisemat ovat houkutelleet alueelle paljon loma-asutusta. Erityisesti järven länsi- ja etelärannalla on varsin tiheää kesämökkiasutusta.
Kun eränkäynti vielä oli tärkeä leivänjatke, Lentualla kalastettiin paljon ja alue oli tärkeää metsästysmaata. Nykyisin metsästys on enemmänkin ajanvietettä ja virkistäytymistä. Virkistyskalastuksen lisäksi Lentualla harjoitetaan myös ammattikalastusta.
Lentua taiteessa
Lentua on monin tavoin inspiroinut myös taiteilijoita. Akseli Gallen Kallela viipyi Vienaan suuntautuneilla matkoillaan Lentualla ja luonnosteli siellä kuuluisaa Aino-triptyykkiä. Taulun keskiosan maisema on Lentualta. Väinämöisen mallina oli kuhmolainen Uljas Ahtonen, Rimmin Uljaska. Myös taulun venemalli on kuhmolainen.
Lentua on keskeinen tapahtumaympäristö kirjailija Veikko Huovisen romaanissa Havukka-ahon ajattelija. Lentua on innoittanut myös luontokuvaajia. Ja onpa Kuhmo-talon suuri salikin nimetty Lentuan mukaan.
Keskeinen kulkureitti
Lentua on ollut tärkeä kulkureitti niin kauan kuin ihminen on alueella liikkunut. Tervanpolton kulta-aikoina ovat lukemattomat tervaveneet laskeneet alas Lentuankoskea, kun tynnyreitä lähdettiin soutamalla viemään Ouluun. Myöhemmin, suurten savotoiden aikaan Lentualla uitettiin puuta ja koski perattiin tätä tarkoitusta varten. Kun liikenne ja puunkuljetus siirtyivät maanteille, jäi tärkeä kulkureitti virkistyskäyttöön.
Sähköä vai suojelua?
1960-luvulla nostettiin esille Lentuan merkitys sähkövoiman tuotannossa, ja Lentuankoskenkin valjastamista suunniteltiin. Vuonna 1972 hankkeista kuitenkin luovuttiin.
Samoihin aikoihin vesivoimalasuunnitelmien kanssa alettiin puhua Lentuan alueen suojelusta. Tätä tukemaan perustettiin paikallisten asukkaiden aloitteesta Lentua-seura vuonna 1969. Seuran toiminta jatkuu edelleen.
Lentualle esitettiin myös kansallispuiston perustamista. Kansallispuistoa ei tullut, mutta jo vuonna 1970 perustettiin Lentuan luonnonhoitometsä. Varsinainen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1990 osana Ystävyyden puistoa. Suojelualueeseen kuuluu maa-alueita, lähes kokonaan saarissa, 705 hehtaaria ja vesialuetta 4 362 hehtaaria. Luonnonsuojelualueen pinta-ala kasvaa 6591 hehtaariin kun rantojensuojeluohjelmaan sisältyvät rannat saadaan liitettyä Lentuan alueeseen. Ympäristöministeriön suojelupäätöstä odotellaan.
Osuuspankkiryhmä on vuonna 2002 perustanut yksityisen luonnonsuojelualueen, johon kuuluu Lentuankosken länsirantaa ja pieni osa Lentuanjärven rantaa. Alue täydentää Lentuan alueen suojelua.
Lentuan luonnonsuojelualue kuului yhtenä kohteena Life-rahoitteiseen hankkeeseen Metsät ja suot Koillismaan ja Kainuun Vihreällä vyöhykkeellä. Hankkeen kuluessa Lentuan metsiä muun muassa ennallistettiin polttamalla.
Vanhojen metsien suojeluohjelmassa ja rantojen suojeluohjelmassa Lentuan luonnonsuojelualueella ehdotetaan laajennusalueita, jolloin alueen kokonaispinta-ala kasvaa 6691 hehtaariin.