Rutajoki
Leivonmäen kansallispuiston salattu helmi on kirkas Rutajoki kuohuvine koskineen. Rutajokea pääsee ihastelemaan pääosin yksityismailla kiertävällä 3,5 km pitkällä Koskikaran kierroksella. Rutajoki on yksi tärkeimmistä järvitaimenen lisääntymisjoista Pohjois-Päijänteen alueella.
Rutajärven ja Päijänteen välinen putouskorkeus on 44 metriä. Vesivoimansa vuoksi Rutajoella on monimuotoinen myllyjen ja sahojen kirjoma käyttöhistoria. Joen alajuoksu on kunnostettu takaisin luonnontilaan vuonna 1997.
Rutajoen ominaispiirre ovat jokatalviset hyydepadot, jotka nostavat vedenpintaa ja katkaisevat Koskikaran kierroksen. Hyydepadot ovat näyttävä luonnonilmiö, jota kannattaa kuitenkin tarkkailla turvallisen välimatkan päästä. Ajankohtaista tietoa jäätilanteesta ja Rutajoen historiasta löytyy Rutalahden kylän nettisivuilta (rutalahti.fi).
Joutsniemi
Joutsniemen harju on Leivonmäen kansallispuiston tunnetuin luonnonnähtävyys. Tämä 1,5 km pitkä, jääkauden jälkeensä jättämä, lonkeromainen harju työntyy Rutajärveen jakaen järven kahteen altaaseen. Joutsniemen harju on valtakunnallisesti arvokas harjumuodostelma. Retkeilijälle harju on kiitollinen käyntikohde. Harjun selkää pitkin kulkee helppokulkuinen reitti, jolta pystyy ihastelemaan järvimaisemaa harjun molemmin puolin. Harju on enimmillään vain 100 m leveä. Joutsniemestä löytyy tulentekopaikka ja kaunis luonnonhiekkaranta.
Lintuniemen ja Joutsniemen rannoilla sijaitsevat isot, neliönmalliset kiviröykkiöt ovat vanhoja rajamerkkejä, jotka liittyvät vesijättömaiden jakamiseen. Rajamerkit ovat lailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä.
