Sopimus Haltin yhteistyöalueesta

Haltin yhteistyöalue muodostuu Käsivarren erämaa-alueesta Suomessa ja siihen rajoittuvista Reisan kansallispuistosta ja Ráisduottarháldin maisemansuojelualueesta Norjassa. Yhteistyöalue on muodostettu vuonna 2020 sopimuksella Metsähallituksen ja Reisan kansallispuiston sekä Ráisduottarháldin maisemansuojelualueen hallituksen välillä. Yhteistyö kattaa myös suojelualueiden toiminnalliset yhteydet niitä ympäröivällä alueella Kilpisjärvellä, Kaivuonossa, Reisajokilaaksossa ja Kautokeinossa.

Kaksi miestä pilkillä järvellä. Toisella on kädessä kala, jolla on iso selkäevä. Taustalla järven jäätä ja horisontissa tuntureita.

Yhteistyön tarkoituksena on suojella alueen luonto- ja kulttuuriarvoja ja varmistaa sen kestävä käyttö. Yhteistyösopimus ei muuta luonnonsuojelualueiden säädöksiä ja yhteistyö noudattaa alueiden virallisia hoito- ja käyttösuunnitelmia. Yhteistyö on järjestetty Euroopan suojelualueliiton (EUROPARC) mallin mukaisesti. Haltin yhteistyöalueelle on myönnetty vuonna 2021 EUROPARC:n rajapuistoyhteistyön sertifikaatti ja jäsenyys Euroopan rajapuistojen TransParcNet-verkostossa (europarc.org, englanniksi)EUROPARCin Transboundary Parc -verkoston logo, jossa on kaksi lentävää kurkea.

Yhteinen erämaa

Suomen korkein piste, Háldičohkka 1324 m, sijaitsee Norjan rajalla. Norjan puoleinen huippu Ráisduottarháldi on vielä hieman korkeampi, 1361 m mpy. Raja jakaa niitä ympäröivän Haltin alueen Norjan ja Suomen kesken. Tämä Manner-Euroopan arktisin alue on laaja erämaa vailla tiestöä ja pysyvää asutusta. Se kuuluu molemmin puolin rajaa saamelaisten kotiseutualueeseen ja on poronhoidon kannalta merkittävä.

Haltin alue jakaantuu maisemallisesti kolmeen päätyyppiin: kivisiin suurtuntureihin, avoimen paljakan ja tunturikoivikon peittämään tunturiylänköön ja jokilaaksoihin. Luonnontilaisilla vesistöillä on merkittävä asema alueen luonnossa. Suomen puolelle vedet laskevat Tornion–Muonionjoen kautta Perämereen ja Norjassa Jäämereen. Valtakunnanraja kulkee vedenjakajaa pitkin. Alueella esiintyy suuri joukko uhanalaisia lajeja. Tällaisia ovat arktisessa ilmastossa selviytyvät kalkkipitoista kallioperää vaativat lajit. Tätä ainutlaatuista luontoa uhkaa ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos.

Valkoinen naali tunturimaisemassa.

Historia ja kulttuuri yhdistävät

Vaikka raja Suomen ja Norjan välillä on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1734, sen yli on aina kuljettu varsin vapaasti. Tärkein yhdistävä tekijä on saamelainen kulttuuri ja poronhoito. Porojen vuotuinen muutto sisämaassa sijaitsevien talvilaidunten ja Jäämeren rannikon kesälaitumien välillä jatkui vuoteen 1852 saakka. Tuolloin Norjan ja Venäjän välinen rajasopimus kielsi rajan ylittämisen, mikä aiheutti suuria muutoksia poronhoidossa ja saamelaiskulttuurissa. Rajan jakamanakin porotalous on molemmissa maissa edelleen merkittävä elinkeino ja saamelaisuuden kulttuurinen perusta. Rannikon ja sisämaan välillä on käyty kauppaa suuria jokia pitkin. Nälkävuosia paettiin Suomesta Norjan rannikolle, minne syntyi suomensukuinen kveenien vähemmistökulttuuri.

Ryhmä hiihtovaeltajia ahkiot perässään avoimessa lumisessa tunturimaisemassa.

Suomi, Ruotsi ja Norja jakavat yhteiset arvot ja historian, mikä näkyy jokaisenoikeuksina alueiden käytössä. Merkittävin niistä on oikeus liikkua maastossa lihasvoimin, joitakin luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta. Erityisesti Suomen puolella Haltin alue on ollut merkittävä retkeilyalue jo 1900-luvun alusta saakka. Viime vuosikymmeninä matkailusta on kasvanut koko alueella tärkeä elinkeino. Suomi kuuluu Euroopan Unioniin ja Norjan kanssa Pohjois-Atlantin liittoon (NATO). Raja on vapaa ylitettäväksi tietyin rajoituksin Schengen -sopimuksen puitteissa.

Rajat ylittävää retkeilyä

Haltin alue on merkittävä luontomatkailukohde. Raja on helppo ylittää sekä maastossa että maantietä pitkin. Suomessa on perinteisesti vaellettu Kilpisjärveltä Haltille ja kalastettu tunturijärvillä ja -joilla. Suosituimmat käyntikohteet ovat Kilpisjärven lähialueilla. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiselle rajapyykille pääsee laivalla tai patikoimalla Mallan luonnonpuiston läpi. Saanan päälle vie porrastettu reitti. Norjassa tunnetuimpia aktiviteetteja ovat lohenpyynti ja veneretki Mollisfossenin putoukselle Reisajoella. Suosittua on myös patikointi Kaivuonon kautta Haltin huipulle tai Gorsabroa -sillalle, joka ylittää yhden Euroopan syvimmistä rotkoista. Tutustuminen Norjan saamelaisten keskukseen, Kautokeinoon, kannattaa aina. Nämä kohteet ovat kaikki helposti saavutettavissa Haltin alueen ympäri kulkevalta tiestöltä käsin.

Kaksi naista pakkaamassa rinkkojaan avoimessa tunturimaastossa. Taustalla kumpuilevia tuntureita. On kesä ja toisella naisella on sääskihuppu päässä.

Koko alueen läpi kulkee Kalottireitti, joka on osa koko Euroopan läpi kulkevaa kaukovaellusreittiä E1. Reitille pääsee Kilpisjärveltä, Kaivuonon Guolasjärveltä, Reisajokivarren Ovi Raishiin-opastuspisteestä, Reisajärveltä tai reitin päätepisteestä Kautokeinosta. Reitti jatkuu Kilpisjärveltä etelään Kolmen valtakunnan rajapyykille ja sieltä Norjan ja Ruotsin rajan pinnassa Abiskoon Torniojärvelle.

Ajankohtaiset tiedot luontokeskuksista ja verkosta

Rajan ylitys maastossa on mahdollista, ja jokaisenoikeudet Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa ovat pääosin samanlaisia. Niissä on kuitenkin rajoituksia esimerkiksi eläinten tai maastopyörien kanssa liikuttaessa. Retkeilijän on syytä perehtyä eri maiden ja luonnonsuojelualueiden säädöksiin ja ohjeisiin rajan ylitystä suunnitellessaan. Myös säätilanne ja porojen paimennus alueella on syytä ottaa huomioon retkeä suunniteltaessa.

Retkeilijöitä rinkat selässä asiakaspalvelutiskillä. Asiakasneuvoja näyttää karttaa.

Kilpisjärven luontokeskus ja Haltin kansallispuistokeskus Storslettissa tarjoavat kävijöille ajankohtaista tietoa paikan päällä ja verkossa. Molemmat ovat näyttelyineen kiinnostavia vierailukohteita. Haltin luontokeskus on myös kveenikulttuurikeskus. Luontokeskusten Infokiosk-palvelu tarjoaa mahdollisuuden tarkempaan perehtymiseen Haltin alueen luonto- ja kulttuurikohteisiin ja palveluihin.

Halti-hanke 2018–2020

Haltin yhteistyöalue muodostettiin HALTI - Rajat ylittävän yhteistyöalueen muodostaminen -hankkeessa vuosina 2018-2020 (metsa.fi). Metsähallituksen vetämässä Interreg Pohjoinen -ohjelman hankkeessa olivat kumppaneina Luonnonvarakeskus, Reisan kansallispuiston ja Ráisduottarháldin maisemansuojelualueen hallitus, Haltin luontokeskus, Kaivuonon kunta ja Tromssan yliopisto. Hanketta rahoittivat Norrbottenin lääninhallitus (EU-rahoitus), Lapin liitto sekä Tromssan ja Finnmarkin maakuntahallitus.

Hankkeen tunnuksia.