UNESCO Global Geoparks

UNESCO Global Geopark -kohteet kertovat maapallon kehityshistoriasta ja kulttuurien muodostumisesta eri puolilla maailmaa sijaitsevilla geologisilla alueilla. UNESCO Global Geopark-status on myönnetty 177:lle eri puolilla maailmaa sijaitsevalle geologisesti ainutlaatuiselle matkailualueelle. Ainutlaatuisuus tarkoittaa, että alueella on kansainvälisesti arvokkaita kallio- tai maaperän rakenteita ja muodostumia.

Suomesta on hyväksytty tähän maailmanlaajuiseen geologisesti arvokkaiden alueiden verkostoon Rokua UGGp, Lauhanvuori - Hämeenkangas UGGp, Saimaa UGGp, Salpausselkä UGGp ja Kraatterijärvi UGGp. 

• Tutustu Suomen Geopark-alueisiin (geoparksfinland.fi)

Rokua UNESCO Global Geopark

Rokua Geopark sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Se on Suomen ensimmäinen kohde UNESCOn IGGP (International Geoscience and Geoparks Programme) -ohjelmassa. Rokua Geopark kertoo edellisen jääkauden tarinan: Kuinka liikkuva jää on muovannut luontoa, miten ihminen on seurannut sulavaa jäätä ja vetäytyvää merenrantaa sekä jättänyt oman jälkensä ympäristöön. Alueen monipuoliset retkeilymahdollisuudet, luonto- ja kulttuurinähtävyydet sekä matkailupalvelut tarjoavat mielenkiintoisia löytöretkiä Pohjolan luontoon.

 
Rokua Geoparkiin kuuluu kolme erilaista maisema-aluetta: Rokua, Oulujoki ja Oulujärvi. Jääkauden perinnöstä kertovat alueen kumpuilevat harjumaastot, syvät suppakuopat, kirkasvetiset järvet ja lammet sekä viljavat jokilaaksot. Kallioperän rakenteet kertovat vielä paljon pidemmän historian, sillä paikoin jopa 2,8 miljardin vuoden ikäiset gneissikalliot ovat osa EU:n vanhinta peruskallioaluetta. Arvokas geologia heijastuu monin tavoin eliöstössä ja ihmisasutuksen historiassa. Harjujen rinteillä tavataan harvinaisia hyönteis- ja kasvilajeja kuten harjuajuruoho ja dyynisulkanen. Vesistöjen äärelle ja harjujen rinteille sijoittuu arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus aina ensimmäisten kivikauden asukkaiden jättämistä jäljistä terva-aikaan, koskimatkailuun ja moderniin arkkitehtuuriin.
 
Alueella sijaitsevat myös Rokuan kansallispuisto, Oulujärven retkeilyalue ja Liimanninkosken lehtojensuojelualue.

Lisätietoa Rokua Geoparkista (rokuageopark.fi)

Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark

Koe erämaisten soiden rauha ja mystiikka. Löydä muinaisten geologisten tapahtumien jäljet.

Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark sijaitsee Länsi-Suomessa, kolmen maakunnan rajaseuduilla, yhdeksän kunnan alueella. Se kokoaa yhteen alueen kansainvälisesti merkittävän geologisen perinnön, arvokkaan luonnon, paikallisen kulttuurin erityispiirteet sekä houkuttelevimmat matkailupalvelut. 
Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, Hämeenkangas, Haapakeidas ja muut upeat kohteet esittelevät Geoparkin ainutlaatuista luontoa ja geologista tarinaa. Muinainen vuoristo on kahden miljardin vuoden aikana muuttunut soiden, metsien, jokilaaksojen ja harjujen rytmittämäksi maisemaksi, jossa viehättävät maalaiskylät, kirkot, kivisillat ja vanhat rakennukset edustavat erityistä paikallishistoriaa ja kulttuuria.

Retkeilijöille ja luonnossa liikkujille on monipuolisesti reittejä mäntykankaista mystisiin suoerämaihin. Pääset läheltä tutustumaan Geoparkin luonnon ihmeisiin ja vaikkapa pulahtamaan kirkkaisiin järviin ja eksoottisiin suolampiin. Nauti puhtaista raaka-aineista valmistetut elämykselliset herkut alueen ravintoloissa ja kahviloissa tai osta valmiit retkieväät mukaan.
Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen vuonna 2020, toisena suomalaisena Geoparkina. Alue on noin tunnin ajomatkan päässä sekä Pirkanmaan, Satakunnan että Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksista, Tampereelta, Porista ja Seinäjoelta. Junat pysähtyvät Geoparkissa Parkanon asemalla. 

Tutustu Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoihin.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark (lhgeopark.fi)

Saimaa UNESCO Global Geopark

Saimaa on aavoja järvenselkiä, sokkeloista saaristoa, hiekkarantoja, kirkasta vettä ja ikivanhaa kallioperää sekä ihmisen elämää vuosituhansien aikana. Saimaa Geopark tuo esiin eteläistä Saimaata ja sen käyntikohteita, joiden kautta tarina sokkeloisen vesistön geologiasta, luonnosta ja ihmiselämästä avautuu uudella tavalla. Saimaan järvialueen kehitykseen ja vedenpinnan tasoihin on viime jääkautta seuranneena aikana vaikuttanut erityisesti epätasaisesta maankohoamisesta johtuva maanpinnan kallistuminen kohti kaakkoa. Saimaan rannoilla tämä kehitys näkyy eri korkeustasoilla muinaisrantoina ja jyrkkiin rantakallioihin tehtyinä esihistoriallisina kalliomaalauksina.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitseva Saimaa Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen vuonna 2021. Saimaa Geopark tuo esiin alueen ainutlaatuisia geologisia arvoja, vahvistaa paikallisten asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja kehittää alueen paikallistaloutta kestävän kehityksen ja vastuullisen matkailun kautta.

Soveltuvuus: Sopii koko perheelle, erityisesti retkeilystä ja luonto- ja kulttuurimatkailusta kiinnostuneille. Saimaa Geopark Partner -yrittäjät tarjoavat palveluita niin vesiretkeilijälle kuin alueen monipuolisilla maastoreiteillä patikoivalle. Osa palveluista soveltuu avustajan tai lastenvaunujen kanssa liikkuville.

Saimaan Geopark-alueella sijaitsee useampi Metsähallituksen kohde. Näitä ovat Neitvuori (Mikkeli), Kärnäkosken linnoitus (Savitaipale) ja Pisamalahden linnavuori (Sulkava).

Saimaageopark.fi

Salpausselkä UNESCO Global Geopark

Kuudesta päijäthämäläisestä kunnasta koostuva Salpausselkä Geopark nostaa esille geologisesti merkittäviä kohteita ja näyttäviä maisemia Ensimmäiseltä Salpausselältä eteläiselle Päijänteelle. 

Salpausselkä Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen vuonna 2022. Salpausselät ovat Suomen kansainvälisesti tunnetuinta geologista luonnonperintöä. Koko eteläisen Suomen poikki ulottuvat Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä ovat korkeimmillaan ja näyttävimmillään Salpausselkä Geopark -alueella. Ne muodostavat alueella ainutlaatuisen, muinaisten jäätikköjokien virtausta kuvastavan kokonaisuuden yhdessä pitkien, viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjujaksojen kanssa.

Salpausselät ja harjut hienoine ulkoilumaastoineen ja runsaine pohjavesivarantoineen ovat muodostuneet pääasiassa sulamisvesivirtojen kuljettamasta, lajittelemasta ja kerrostamasta sorasta ja hiekasta viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa noin 12000 vuotta sitten. Mannerjäätikkö ja sen sulamisvedet ovat osaltaan muokanneet myös alueen lähes 2 miljardia vuotta sitten syntyneitä kalliokohteita sellaisiksi kuin ne ovat tänä päivänä. Alueen sadat järvet, pienistä suppalammista Suomen toiseksi suurimpaan järveen Päijänteeseen, luovat poikkeuksellisen hienoja maisemia ja virkistysmahdollisuuksia.

Maisemiltaan upeat Kelvenne ja Pulkkilanharju Päijänteen kansallispuistossa sekä Paistjärven suojelualue ovat merkittäviä kohteita Salpausselkä Geopark -alueella. Myös muun muassa Kammiovuori, Vesijaon luonnonpuisto, Koreakoivu ja Kutajärvi geo-, luonto- ja kulttuurikohteina sijaitsevat alueella.

Tutustu Päijänteen kansallispuistoon ja Paistjärven suojelualueeseen. 

Kraatterijärvi UNESCO Global Geopark

Kraatterijärvi geopark esittelee avaruudellisen alkuperänsä Etelä-Pohjanmaalla Lappajärven, Alajärven, Evijärven ja Vimpelin kuntien alueella. Kraatterijärvi nimensä mukaisesti kertoo tarinaa meteoriitin törmäyksestä muovaantuneen alueen historiasta. Lappajärvi syntyi 78 miljoonaa vuotta sitten, kun noin 4,5 miljardia vuotta aurinkoa kiertänyt asteroidi törmäsi toiseen asteroidiin Marsin ja Jupiterin välisellä kiertoradalla. Törmäyksen seurauksena yli kilometrin halkaisijaltaan ollut meteoriitti iskeytyi maahan nykyisen Lappajärven kohdalle, joka silloin sijaitsi lähempänä päiväntasaajaa. Törmäys aiheutti valtavaa tuhoa hävittäen kaiken elollisen usean sadan kilometrin säteellä ja synnyttäen kraatterin, jonka halkaisija oli 22 kilometriä ja jonka reunat kohosivat 750 metrin korkeuteen. 

Mannerlaatat ovat liikkuneet, vuosimiljoonat ja jääkaudet ovat tasoittaneet kraatteria. Mutta tänäkin päivänä kraatteria ympäröi kohonnut reuna, joka on edelleen nähtävissä ja koettavissa Vimpelin Lakeaharjulta Alajärven Pyhävuorelle, joista on korkeimmat ja upeimmat näkymät kraatterijärvelle. Lisäksi tästä muinaisesta törmäyksestä on näkyvillä kraatterin keskuskohoumana Lappajärven suurin saari, Kärnänsaari. Kraatterijärven geoparkkiin pääsee muun muassa tutustumaan Kraatterijärven Georeitillä, joka koostuu geologisista kohteista Lappajärven törmäyskraatterin ympäristössä. Reitti esittelee monipuolisesti alueen maa- ja kallioperägeologiaa ja pieneltä osin myös historiaa.

Kraatterin synnyttänyt meteoriitti tuhoutui räjähdyksessä ja se sekoittui sulaneeseen paikalliseen kallioperään. Törmäyksen seurauksena syntyi useita kivilajeja, joista tärkeimmät ovat kärnäiitti ja sueviitti. Kärnäiitissä on paljon sulamattomia mineraaleja täysin sulaneessa perusmassassa. Kärnäiittiä on nähtävissä yhä edelleen ainutlaatuisina kalliopaljastumina Kärnänsaaressa Lappajärvellä. Sueviitti puolestaan muodostui räjähdyksessä kraatterista ilmaan lentäneistä aineksista. Se koostuu kivi- ja mineraalisiruista, kivimurskasta, johon ilmalennon aikana sekoittui kivisulaa. Sueviitti on hauras murskaantuneiden ja sulaneiden kappaleiden seos. Sueviitista löytyy harvinaisia törmäystimantteja, joita on löytynyt vain kolmesta kraatterista maailmassa. Sueviittia löydetään ainoastaan lohkareina kraatterijärven etelä- ja kaakkoispuolilta. 

Kraatterijärvi Geopark (kraatterijarvigeopark.fi)

Merenkurkun maailmanperintöalue

Suomessa on myös paljon muita arvokkaita ja mielenkiintoisia geologisia luontokohteita. Arvokkain näistä on Merenkurkku, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde UNESCOn maailmanperintöluettelossa.

Tutustu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.