Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet on päivitetty kartoille. Paikkatietoanalyysiin perustuva pesätiheyskartta auttaa välttämään tarpeetonta liikkumista siellä, missä riski häiritä norpan pesintää on suurin. Pesäpaikat sijaitsevat tavallisesti selkävesien saaristoissa ja luodoilla.  

Saimaannorppa on herkimmillään häiriölle kevättalvella, kun emot etsivät sopivaa pesäpaikkaa, synnyttävät ja imettävät kuutteja rantakinoksiin kaivamissaan pesissä. Norpalla on tarkka kuulo ja pesän ulkopuolelta kantautuvat äänet saavat sen pakenemaan pesässä olevasta avannosta veteen. Toistuvat pakosukellukset häiritsevät imetystä ja aiheuttavat stressiä, mikä voi pahimmillaan johtaa jopa kuutin kuolemaan. Saimaannorpan pesä ei näy hangen pinnalle.  Norpan ainoana kulkutienä on avanto pesästä veteen. 

”Kuutit syntyvät pian ja koko Saimaalla on syytä välttää tarpeetonta liikkumista luotojen ja rantakinosten läheisyydessä jäiden lähtöön asti. Koirat on pidettävä kiinni jäällä liikuttaessa, etteivät ne mene kaivelemaan pesäkinoksia”, projektipäällikkö Jari Ilmonen Metsähallituksesta kertoo.  
 
Nyt päivitetyistä kartoista voi tarkistaa alueet, missä saimaannorpan pesiä on muuta järvialuetta tiheämmässä. Kartoissa näkyvät myös suojelualueet ja rajoitusosat, missä liikkumista on rajoitettu saimaannorpan pesimäaikaan. Kartat päivitettiin osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -projektia.  

Pesän turva on tärkeää kuuteille 

Saimaannorppa synnyttää helmi-maaliskuussa poikasen rannan lumikinokseen kaivamaansa pesään. Vastasyntynyt kuutti painaa noin viisi kilogrammaa ja on 65 senttimetriä pitkä. Emo imettää kuuttia pesässä, joka suojaa pedoilta ja kylmettymiseltä.  

Lauhoina talvina pesimäolosuhteet ovat heikkoja ja poikaskuolleisuus kasvaa. Ilman pesän suojaa avojäälle syntyneet kuutit ovat alttiimpia pedoille, häiriöille ja kylmettymiselle. Lumesta kasatut apukinokset antavat norpille suojaa, jos lumitilanne on heikko. Myös keinopesiä on kehitetty lumettomien talvien varalle. Emo vieroittaa kuutin jäiden lähdön jälkeen toukokuun puolivälissä. Vieroitusikäinen kuutti painaa noin 20 kilogrammaa ja on 90 senttimetriä pitkä. Vieroituksen jälkeen kuutti alkaa laajentaa elinpiiriään, ja jo kesäkuun lopussa se on voinut matkata jopa kymmeniä kilometrejä synnyinluodoltaan. 

Lisätietoja

• Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet (julkaisut.metsa.fi)  
• Yhteinen saimaannorppamme LIFE -projekti (metsa.fi)  
• Saimaannorpan suojelu (metsa.fi)  
• Saimaannorppa

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. 1200 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta – erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.