750 kiloa roskaa, ehjiä hehkulamppuja ja oikean jalan kenkiä – Saaristomerta puhdistettiin talkoovoimin
Vapaaehtoiset ja asiantuntijat yhdistivät voimansa Saaristomeren kansallispuiston alueella, josta kerättiin kolmen päivän aikana yli 750 kiloa roskaa. Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF järjestivät talkoot osana laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on tehostaa meriluonnon suojelua ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Suomen rannikko- ja merialueilla.
Saaristomeren kansallispuistossa siivottiin elokuussa kolmena päivänä suojellun ulkosaariston luotoja ja saaria Skärirosenissa, Trunsön liikkumisrajoitusalueella. Mukana oli Metsähallituksen ja WWF:n viiden asiantuntijan lisäksi yhdeksän talkoolaista.
Kyseisillä luodoilla on liikkumisrajoitus, eli luvatta niillä ei saa kulkea. Tästä huolimatta poukamiin ja kivikkoihin on ajautunut kasapäin roskaa, pääosin muovista. Vapaaehtoiset keräsivät, lajittelivat ja pakkasivat jätteet poiskuljetusta varten. Yhteensä kahdeltakymmeneltä luodolta kerättiin säkkeihin 750 kiloa poisvietävää roskaa, josta 32 kiloa oli ongelmajätettä.
”Runsauden lisäksi yllättävintä roskasaaliissa oli ehjien hehkulamppujen sekä oikean jalan kenkien määrä. Oikean jalan kenkiä löytyi moninkertaisesti vasemman jalan kenkiin nähden!”, kertoo reissun kipparina toiminut luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maiju Lanki Metsähallituksen Luontopalveluista.
Merenkulun ja kertakäyttökulttuurin jäljet näkyvät roskasaaliissa
Valtaosa siivotusta jätteestä on muovia, joka hajoaa auringon säteilyn ja mekaanisen kulutuksen vaikutuksesta mikromuoviksi. Lopulta se rikastuu ravintoketjussa ja päätyy lopulta ihmisenkin elimistöön aiheuttaen erilaisia terveysongelmia.
“Rantaroskien poistamisella voidaan tehokkaasti vähentää mereen päätyvän mikromuovin määrää ja siten pysyvästi vähentää meren roskaantumista. Mikromuovien poistaminen vedestä on paljon työläämpää, epävarmempaa ja vaatii enemmän tekniikkaa. Rantaroskien poistamisella voidaan siis niin sanotusti hoitaa sairautta, ei pelkästään oireita”, Lanki kertoo.
Roskien lajittelun perusteella kerätyt jätteet ovat päätyneet mereen ammattiliikenteestä ja kalastuksesta, mutta myös virkistyskäytöstä.
”Muovi on tehty kestämään, löysimme 1970-luvulta peräisin olevia muoviroskia, vaikka valtaosa olikin uudempaa. Vaikka pakkausmateriaaleista saattoi lukea vieraskielisiä tekstejä, paljon mukana oli myös kotoperäistä jätettä”, Lanki kertoo.
Vapaaehtoisuus tarjosi luontokokemuksia ja hyödyllistä tekemistä
Vaikka Luontopalvelujen työntekijät ovat suorittaneet roskienkeruuta Itämerellä aiemminkin, tällä kertaa erityistä oli mukana ollut iso vapaaehtoisryhmä, joka mahdollisti laajemman alueen läpikäynnin. Vapaaehtoisissa oli mukana ympäristöstä kiinnostuneita ihmisiä, joilta ei vaadittu tiettyä ammatillista taustaa.
”Osasin odottaa kaunista saaristoa, mukavia leiriläisiä ja vetäjiä sekä paljon mielekästä puuhaa, ja odotukset toteutuivat moninkertaisesti! Parasta oli se, että pääsi yhdistämään hyödyllisen tekemisen mielettömiin luontokokemuksiin. Rannoilta löytyneen roskan määrä ei tainnut yllättää meistä ketään, mutta kyllä sen näkeminen silti harmitti. Työtä olisi voinut ja halunnut tehdä paljon enemmänkin”, kertaa kokemuksiaan vapaaehtoisena mukana ollut Hanna-Mari Kuivalainen.
Roskatalkoot toteutettiin osana Biodiversea LIFE IP -hanketta, jonka tavoitteena on tehostaa meriluonnon suojelua ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Suomen meri- ja rannikkoalueilla. Hankkeen toinen vapaaehtoisvoimin toteutettava talkooleiri järjestetään ensi kesänä Itäisellä Suomenlahdella.
Lisätietoa
